Lakka eli hilla eli suomuurain on monivuotinen, 10–25 cm korkea, kaksilehtinen ja yksikukkainen ruoho, jonka maavarsi on rönsymäinen ja puutunut. Lehdet ovat kurttuisia ja munuaismaisia. Yksikukkaiset 1–3 -lehtiset kukkaversot ovat joko hede- tai emikukkaisia eli laji on kaksikotinen. Kukat ovat valkoisia ja kukinta-aikaa on kesäkuu. Marja on kypsänä tavallisesti keltainen, mehukas, maukas ja tuoksuva.
Lakka on suoluontomme tavoitelluin aarre: sen marja on aromikas ja hyvin C-vitamiinipitoinen herkku. Kasvin merkityksestä kertovat jo sen monet nimet: Pohjois-Suomessa sitä on tavallisesti kutsuttu hillaksi, idässä lakaksi, lännessä ja etelässä muuraimeksi – kaikista näistä on lisäksi erilaisia muunnelmia. Varsinkin pohjoisessa lakka on taloudellisesti merkittävä luonnonvara, jota keräämällä paikalliset voivat ansaita sievoisia lisätienestejä. Kotimainen ja ulkomainen kysyntä on niin suuri, että paikoin on jouduttu asettamaan poimintarajoituksia. Lakka on monien hienojen jälkiruokien, leivonnaisten ja liköörien raaka-aine.
Lakka kasvaa koko Suomessa, mutta runsaimmin se marjoo Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Lakka on luonnontilaisten soiden kasvi, mutta sitä esiintyy myös uusien metsäojien ja soita halkovien metsäteiden reunoilla, jossa laji marjoo jonkin aikaa. Pohjois-Suomen ojittamattomat suoalueet tuottavat suurimman sadon.
Luonnonvarakeskus (Luke) valmistelee suomalaisten käyttöön marjakarttaa, josta jokainen voi katsoa otollisten poimintapaikkojen sijainnit. Palvelua aiotaan kokeilla satokauden 2016 aikana.
Suomen kesän kovasti odotettu mansikka-aika alkaa pian olla parhaimmillaan, vaikka pääsadon kypsymistä ja sen myötä torihintojen laskua saadaankin vielä odottaa. Suomalaisia mansikoita pidetään yleisesti ulkomaisia parempina erityisesti maultaan, mutta tuore kuva osoittaa, että myös kokoa meiltä löytyy.
Marjojen annetaan kypsyä ennen poiminnan aloittamista. Niitä on turha poimia raakoina, sillä kypsyminen ei jatku enää poimimisen jälkeen. Selvästi vioittuneiden marjojen poimimista on vältettävä. Sateisina syksyinä marjoja saattavat vaivata erilaiset sieni- tai bakteeritaudit. Marjateollisuus ostaa marjat roskaisina, sillä niiden on havaittu säilyvän siten paremmin.
Siksi päivän kuvana tänään on pieni kulhollinen metsätuoreita mustikoita, mutta tieteellisen hienostelevasti käytämme niistä nyt nimeä Vaccinium myrtillus ja listaamme mitä kaikkea ne sisältävätkään:
Nyt on puolukka-aika parhaimmillaan. Mutta mistä puolukka on saanut nimensä? Mikä ihmeen puolu? Ja miksi niin monien marjojen nimi päättyy kirjaimiin –kka: mansikka, mustikka, juolukka, kirsikka, herukka. Kirsti Aapala kertoo.
Variksenmarja sen sijaan on tyrnin tapaan tuulipölytteinen ja siksi sadoltaan vakaa. Se on myös Suomen kolmanneksi runsain marja heti mustikan ja puolukan jälkeen.
Lakka, hilla, suomuurain. Herkullisella marjalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Terveysmarja hellii muun muassa vatsaa ja sydäntä. Lakan hapahkon makea marja sopii hyvin esimerkiksi liköörien, jäätelön, kakkujen ja leipäjuuston mausteeksi.
Lakka, hilla tai suomuurain – rakkaalla lapsella on monta nimeä – on myös ihastuttava puutarhakasvina. Yksikotinen lajike ’Nyby’ pölyttää itse itsensä ja tuottaa marjoja, mutta yleensä lakka on kaksikotinen eli hede- ja emikukat sijaitsevat eri kasveissa. Viherringin Puutarhurisi valitsema – lakkaruukuissa on jokaisessa istutettuna hede- ja emitaimia marjomisen varmistamiseksi. Lajikkeet norjalaisia Fjellgull (emi) ja Apollen (hede) sekä osassa ruukkuja Fjordgull + Apolto.
Lakka eli hilla eli suomuurain [1] on vatukoiden sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi. Nimeä käytetään myös kasvin tuottamasta heleän oranssista mehukkaasta marjasta. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain niin, että lakasta puhutaan perinteisesti Länsi-Suomessa ja hillasta Pohjois- ja Itä-Suomessa. Keskisuomalaisen Muuramen kunnan nimi tulee suomuuraimesta, ja kasvi näkyy myös Muuramen vaakunassa. Muita kasvista tai sen marjasta käytettyjä nimityksiä ovat esimerkiksi nevamarja, valokki[2] ja lintti.[3]
Viljeltyjen kasvien osalta tutkimusta ei ole vielä tehty tarpeeksi, jotta makuvaikutuksista voitaisiin puhua. Olipa kyse metsän antimista tai viljelykasveista, syntyy maku aina monen tekijän summana.
Mansikoissa on niukasti kaloreita, mutta sitäkin enemmän makua. Kotimaisen mansikan herkullisuudelle ei ole kilpailijaa. Siitä pitävät pitkät, valoisat kesäpäivämme huolen.
Suomen Luonnon lukija lähetti kuvan Naantalista, josta hän löysi jo tiistaina 21. kesäkuuta poimintakypsiä mustikoita. Paikka oli lähellä Ukko-Pekan siltaa ja presidentin kesäasuntoa, puoliavoimessa kalliomännikössä, jonka ympärillä oli kosteita painanteita. Mustikat olivat tummuneet sinisiksi ja maistuivat lukijan mukaan makeilta.
Hedelmät ja vihannekset ovat tärkeä osa täysipainoista ruokavaliota. Jos puoli kiloa päivässä tuntuu välillä hankalalta saavuttaa, voi osan vihanneksista korvata syömällä marjoja. Monet marjat sisältävät huikean määrän erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita – herkullista makua unohtamatta. Marjat on helppo ujuttaa osaksi päivittäistä ruokavaliota lisäämällä niitä aamupuuroon, jogurttiin, smoothieihin tai vaikkapa lounassalaattiin. Nämä terveyspommit eivät ainoastaan auta jaksamaan arjen pyörityksen keskellä, vaan saavat myös ihon hehkumaan ja suojaavat sairauksilta. Tiesitkö, että mustaherukan rasvahappokoostumuksen uskotaan sekä suojaavan monilta verisuonitaudeilta että lievittävän atooppista ihotulehdusta?
Juolukassa on runsaasti niin sanottuja flavonoleja, etenkin kversetiiniä, jonka on huomattu vaikuttavan ehkäisevästi muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.
To get content containing either thought or leadership enter:
To get content containing both thought and leadership enter:
To get content containing the expression thought leadership enter:
You can enter several keywords and you can refine them whenever you want. Our suggestion engine uses more signals but entering a few keywords here will rapidly give you great content to curate.
Your new post is loading...
Scoop.it!
