1Uutiset - Lukemisen tähden

Päätaloviikko kokoaa joka kesä Taivalkoskelle kirjailija Kalle Päätalon ihailijoita. Mitä sieltä hakee Veijo Toivanen, fani vuodesta 1976 lähtien?

Kalle Päätalon syntymästä 100 vuotta - tyttärentytär bloggaa

Antti Heikkinen oppi paljon kirjoittaessaan Kalle Päätalosta kirjan. Kirjailijamestarin persoonasta löytyi yllätyksiä.

Toimittaja lukee kolmannen kerran Iijoki-sarjan.

Edesmenneen Juice Leskisen ooppera­libretto Kalle Päätalon Juoksuhautojen jälkeen -teoksesta makasi 15 vuotta vailla sävellystä.

Kalle Päätalon syntymästä on kulunut sata vuotta. Toimittaja Esa Lilja luki Päätalon Iijoki-sarjan: 26 romaania, 16 994 sivua. Luku-urakan piti olla vitsi, mutta se vei matkalle syvään häpeään.

Kalle Päätalon elämään mahtui paljon: lapsuus kunnanelättinä, haavoittuminen sodassa, itsemurhayritys, ura vastaavana rakennusmestarina ja nousu menestyskirjailijaksi.

Heidi Aaltosen ohjaamassa ohjelmassa kirjailija Kalle Päätalo muistelee rakennusmestariaikaansa ja kiertää Pirkanmaalla katselemassa vanhoja rakennuskohteitaan sekä tapaamassa vanhoja työtovereitaan. Päätalo kertoo myös, miksi ja miten rakennusmestarin työt vaihtuivat kokopäivätoimisen kirjailijan toimeksi.

Elokuvassa Nuoruuteni savotat (12) eletään 1930-lukua Taivalkoskella. Nuoren Kalle Päätalon (Ari Kyösti-Seppo) perheen toimeentulo on kunnan varassa, koska Hermanni-isä (Martti Kainulainen) on sairaalassa.

Poliisi ei sulje pois tuhopolton mahdollisuutta.

Antti Heikkinen aloittaa seitsemännen kierroksen Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa ja pohtii kirjailijamestarin elämää.

Kalle Päätalo

Kalle Päätalon syntymästä on kulunut sata vuotta – ja aviottoman pojan kuolemasta kymmenen. Pojanpoika on taistellut turhaan perimänsä selvittämisestä.

Kun Kalle Päätalo kuoli, Vilja Päätalo oli 8-vuotias. Aikuisena hän luki Iijoki-sarjan ja oppi tuntemaan isoisänsä luonteen uskomattoman tarkasti.

Kirjailijan syntymästä tulee tänään kuluneeksi sata vuotta. Tutkimus ja julkaistutoiminta Päätalon elämästä ja tuotannosta on ollut vilkasta ilman tasavuosiakin. – Minä elän. Perimätiedon mukaan ne olivat kansalliskirjailija Aleksis Kiven viimeiset sanat Tuusulassa vuonna 1872. Samat sanat, voisi 19

Kalle Päätalon värikkääseen elämään perehtyneet tytär ja tyttärentytär uskovat, että kirjoittaminen oli terapiaa kirjailijalle.

Tytärtä ihmetyttää, että sata vuotta sitten syntyneen isän seksielämä kiinnostaa edelleen niin monia

Päätaloviikolla ihastellaan kirjailijan todistusta ja vaelletaan sukuhaudoilla. Suomalaisten kesänostalgiaa hyödyntävät monet pikkupitäjät.

Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat?

Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin.

SUKUJUURET Kalle Päätalolla oli avioliiton ulkopuolella syntynyt poika, jonka jälkeläisiä harmittaa se, että sukulaisuutta ei ole saatu vahvistettua dna-testillä.

Kalle Päätalo on Koillismaa- ja Iijoki-sarjoissaan kuvannut köyhän synnyinseutunsa Koillismaan ankaria oloja ja kansanelämää.