 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Suomi oli juossut itsensä maailmankartalle 1920-luvulla. Suomalaisurheilijat dominoivat Paavo Nurmen johdolla pitkänmatkan juoksuja, ja erityisesti Antwerpenin olympialaisten menestys antoi Suomelle kansainvälistä mainetta urheilun saralla. Nämä saavutukset kannustivat Helsinkiä hakemaan vuoden 1940 kesäolympialaisten isännyyttä. Kisat myönnettiin Helsingille, mutta ne peruttiin toisen maailmansodan syttymisen takia. Valmistelut olivat kuitenkin jo pitkällä, ja sotien jälkeen ajatus olympialaisten saamisesta Helsinkiin heräsi uuteen liekkiin. Toive toteutui, ja tammikuun ensimmäisenä päivänä 1952 Helsingissä nostettiin olympialippu salkoon kilpailuvuoden alkamisen kunniaksi – pääkaupunki järjestäisi kesällä maailman suurimman urheilutapahtuman.
Vuoden 1944 ensimmäinen ratkaisutaistelu käytiin Helsingissä kolmena iltana ja yönä 6.–7, 16.–17. ja 26.–27. helmikuuta 1944. Tuolloin Neuvostoliitto pyrki pakottamaan Suomen rauhaan Kaukotoimintailmavoimien (ADD, Aviatsija Dalnego Deistvija) ilmaoperaatiolla, joka kohdistui Helsingin lisäksi helmikuussa Kotkaan, Raaheen, Rovaniemelle, Turkuun sekä Ouluun. Helsinki oli tärkein kohde. Kyseessä oli Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien eli ADD:n ensimmäinen keskitetty operaatio toisessa maailmansodassa.
Alkoholista tuli salakavalasti kolmas pyörä Kristiina Harjulan avioliittoon. Selviytyäkseen Kristiinan oli myönnettävä lopulta kipeä totuus: hänen miehestään oli tullut alkoholisti.
Nuorten alkoholinkäyttö on viimeisen 15 vuoden aikana ollut laskusuunnassa, mutta monille tilanne tulee silti eteen: Oma lapsi juo itsensä ensi kertaa humalaan. Kysyimme asiantuntijalta keinoja suhtautua tilanteeseen ja vinkkejä, kuinka keskustella nuoren kanssa asiasta.
Laulaja Katri Helena, 78, kertoo Anna-lehden haastattelussa, ettei olisi jatkanut uraansa näin pitkään ilman miehensä Tommi Liimataisen apua.
Inkiväärilohi on ruokavaikuttaja Hanna Himangan uusin takuuvarma reseptihitti. Lohen kruunaavat yllätykselliset lisukkeet.
"No me ollaan suoraan sanoen kusessa", toteaa kansanedustaja Jörn Donner. Vuosi on 1991 ja Suomi pyristelee laman kourissa. Arvo Tuomisen toimittama A-studion raportti näyttää lamanaikaiset tunnelmat muuan muassa sijoitusneuvojan, työntekijän, eläkeläisen ja työnantajan silmin.
Helsingin keskustassa sijaitseva Aleksanterinkatu (Alexandersgatan) on mielenkiintoinen tutkimuskohde pitkän historiansa vuoksi. Helsinki on Itämeren piirissä nuori kaupunki, eikä sillä ole sellaista vanhaa kaupunkia kuin useimmilla tämän alueen kaupungeilla, kuten vaikkapa 1200-luvulla perustetulla Tallinnalla. Tämän vuoksi Aleksanterinkatu on Helsingissä harvinaisuus, koska katu on kaupungin historiassa vanha. Katu on ollut 1600-luvun puolivälistä lähtien osa kaupunkia.
Kluuvi on Helsingin vanhimpia kaupunginosia, järjestysnumeroltaan 2. Nimensä se on saanut Kluuvinlahdesta (Gloviken), joka vielä 1800-luvun alussa ulottui Esplanadille saakka. Kluuvinlahtea alettiin kuivattaa ja täyttää 1800-luvun alussa, jotta saataisiin rakennus- ja viljelymaata kasvavan kaupungin tarpeisiin. Kluuvinlahti ei ollut idyllinen virkistysalue vaan pikemminkin löyhkäävä avoviemäri. Rautatien rakentaminen ja käyttöönotto antoi keskeisemmän merkityksen Kluuville, joka sitä ennen oli ollut kaupungin luoteista reuna-aluetta. Kluuvissa oli runsaasti asuintaloja ennen 1960-luvun purkuvimmaa, joka hääti asukkaat lähiöihin liiketilojen ja autojen tieltä. Vuonna 2016 Kluuvissa oli alle 600 asukasta mutta yli 20 000 työpaikkaa.
Helsingin nopea kasvu ja työväestön heikot asuinolot herättivät 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kiinnostusta kaupunkisuunnitteluun ja terveelliseen asumiseen. Samoihin aikoihin työaikaa alettiin rajoittaa ja työväki haluttiin ohjata käyttämään lisääntynyt vapaa-aikansa ”oikein” ja hyödyllisesti. Jotta kaupunkien työväestö saisi kesäisin mahdollisuuden nauttia raittiista ulkoilmaelämästä sekä reippaasta maatyöstä ja sen hedelmistä, Helsinkiin ryhdyttiin perustamaan siirtolapuutarhoja Ruotsista ja Saksasta otettujen esikuvien mukaan.
Koululaitos palveli Ruotsin vallan aikana lähes yksinomaan pappiskoulutusta. Se koostui 1–2-luokkaisista pedagogioista, 4–5 -luokkaisista triviaalikouluista sekä kolmivuotisesta lukiosta. Helsingin seudun tärkein koulukaupunki oli Porvoo, jossa toimi maan ainoa lukio. Vasta vuonna 1843 julkaistu uusi koulujärjestys syrjäytti Ruotsin vallan aikuisen koulukäytännön.
Luontotoimittaja Minna Pyykön maailmassa on paikka aamuyössä laulaville linnuille, arkirutiineille ja toisten innostuksesta inspiroitumiselle.
Lääkäri passitti minut sairaalan pussikeittodieettiryhmään kymmenisen vuotta sitten. Paino putosi 10 viikossa noin 14 kiloa. Pussijakson jälkeen alettiin syödä normaalia ruokaa, mutta neuvontaa sai aika vähän.
|
Vuosi 1945 oli Helsingin historiassa vanhaa ja uutta aikaa jakava murroskohta. Sota, kriisit ja pula olivat vielä konkreettisesti läsnä, mutta kaupunki nousi raunioista ja alkoi rakentaa uutta tulevaisuutta. Uusi aika toi mukanaan myös uusia haasteita.
Helsinki alkoi kehittyä suurkaupungiksi 1800-luvun jälkipuolella teollistumisen myötä. Uudet työmahdollisuudet toivat alueellisesti vielä melko pieneen kaupunkiin jatkuvasti uusia asukkaita. Pääkaupunki alkoi vähitellen laajentua asemakaavansa ja hallinnollisten rajojensa ulkopuolelle. Väestönkasvu ja tilanpuute alkoivat muodostua ongelmiksi erityisesti maailmansotien välisenä aikana. 1930-luvulla paine Helsingin rajantakaisten esikaupunkialueiden ja ympäryskuntien liittämiseksi pääkaupunkiin kasvoi. Pitkän selvitystyön tuloksena vuonna 1946 toteutettiin ns. suuri alueliitos, joka viisinkertaisti Helsingin pinta-alan. Samalla pääkaupunki sai nykyisen tunnistettavan muotonsa ja yli 50 000 uutta asukasta.
Kun Kristiina Harjulan, 75, puoliso kuoli vuonna 2015 otsa-ohimolohkon rappeumaan, viha, häpeä, katkeruus ja syyllisyys tulivat yhtenä ryöppynä. Samalla Kristiina huomasi, miten vaikeaa kuolemasta ja surusta puhuminen yhteiskunnassamme on.
90-vuotiaan Mauno Sulisalon palkintokaapissa on pokaaleja ja mitaleja hiihtokilpailuista ympäri maailmaa. Vielä muutama kesä sitten hiihtoveteraani veti läheisen koulun pihaan köyden, josta kiinni pitäen saattoi juosta lenkkejä.
Tomaatin kalttaus tarkoittaa tomaatin kuorintaa. Monesta tomaattiruoasta tulee paremman makuisia, kun ne valmistaa kaltatuista tomaateista.
Mutakakku-täytekakku on täydellinen tarjottava, kun vieraat ovat jo matkalla tai kun haluat päästä helpolla. Kakku kasataan pakastemutakakuissa vain vartissa. Kakkua voi varioida käyttäen erilaisia rahkoja ja koristeluja.
1800-luvun alkuvuosikymmeninä, kun Helsingistä oli tullut suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja kun yliopisto oli siirretty Helsinkiin, kuului huomattava osa Aleksanterinkadun asukkaista yhteiskunnan ylimpiin kerroksiin. Senaatin ja yliopiston virkamiesten ohella kadun asukkaiden joukossa oli paljon kauppiaita. Vielä 1800-luvun puolivälissä oli tyypillistä, että kauppiaat ja teollisuuden harjoittajat asuivat taloissaan kisälleineen ja oppipoikineen. Tällainen oli esimerkiksi kymmeniä tupakka- ja sikarityöntekijöitä työllistänyt Tollander & Klärichin tupakkatehdas, joka majoitti työntekijöitään pihapiirin rakennuksiin Aleksanterinkatu 17:ssä. Vähitellen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tuotantolaitokset joko lopettivat toimintansa tai siirtyivät pois keskikaupungilta, jolloin myös työntekijät muuttivat
Tarkastelemalla Aleksanterinkadulla eri aikoina toimineita yrityksiä saamme kuvan kiinteistöjen käyttötarkoituksen muuttumisesta, rakennusten purkamisesta ja rakentamisesta sekä tonttijaon muutoksista sadan vuoden aikana. Yritystoiminta heijastaa tietysti kulttuurihistoriaa: millainen teknistaloudellinen tilanne vallitsee, mikä kulloinkin on muotia, millaisia tavaroita ja palveluja ihmiset kaipaavat sekä missä näiden kuuluu sijaita. Kun Aleksanterinkadulla oli paljon asukkaita, siellä oli myös työpaikkoja ja palveluja. Kaupungin ollessa nykyistä huomattavasti pienempi kaikki oli lähempänä – ei ollut lähiöitä eikä autoilijoille tarkoitettuja ostoskeskuksia.
1880-luvulta alkaen Helsinkiin perustettiin erityisesti työväestön hyvinvoinnin parantamiseen tarkoitettuja kansanpuistoja. Näistä puistoista esimerkiksi Korkeasaari ja Seurasaari ovat tänäkin päivänä helsinkiläisiä maamerkkejä ja kaupunkilaisten tärkeitä virkistyskohteita.
Vappua on vietetty työläisten ja ylioppilaiden juhlana 1800-luvulta lähtien. Helsinkiläisen vapun tunnetuin perinne on Mantan lakitus, joka tapahtui vuosikymmenien ajan luvattomasti keskiyöllä, kunnes siihen saatiin lupa vuonna 1951. Suosittuja vappuperinteitä ovat olleet huviajelut, kuorolaulu, marssit ja poliittiset puheet, puistopiknikit, vappulounaat ravintolassa sekä ilmapallot ja serpentiinit. Tarjolla on ollut monenlaisia tapahtumia, kuten naamiaisia, tanssiaisia, konsertteja sekä erikoisnäytöksiä elokuvissa, teatterissa ja oopperassa. Joillekin vappu on ollut huvittelua, toisille kovaa työtä tai aatteen paloa. Vappu on todellinen kansanjuhla – jokaiselle jotakin.
Kun syksyllä 2015 muutin asuntoon, jonka ainoasta ikkunasta näkyy Hesperiankadut ja niiden välinen puisto, muistin, että paikalla oli ollut aiempi tie. Ymmärrykseni kohentamiseksi keräsin parissa tunnissa sarjan karttoja, joissa tie joko näkyi tai ei ja kehittyi kohti nykytilaansa. Tämä oli mahdollista aineistojen digitaalisuuden ansiosta. Jo pelkkä ajatusharjoitus samojen karttojen etsinnästä ja käytöstä aikana ennen arkistotietokantoja on sekä rasittava että kauhistuttava. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin puolestaan karttojen vertailua olisi voinut tehdä vielä nopeammin Historia Helsinki -sivustolla
Kevät saapuu pienin tai suurin askelin, puron solina ja linnunlaulun luritus kerrallaan. Keväistä luontoa on myös hauska tutkia ja valokuvata! Ensimmäinen pälvi tai heräilevät muurahaiset, ensimmäiset muuttolinnut, vähän korkeammalta paistava auringon säde tai uuden vihreän pilkahdus metsämaisemassa – mikä kevään merkki sykähdyttää sinua eniten?
|
