A1Uutiset

Maapalloa ja maaperää koskevia linkkejä

Tällä sivulla kuvataan maaperäeläimiä, joita voidaan kerätä ja tutkia yleisimmin käytetyllä keräysmenetelmällä kuivasuppilolla eli funnelilla. Ohjeita karikenäytteiden keräämiseen ja funnelin rakentamiseen löydät Lähetä karikenäyte -sivulta. Menetelmällä saadaan eroteltua pienet (0,1-0,5mm) maaperäläimet karikkeesta, mutta menetelmä ei kuitenkaan sovellu hyvin pienten (<0,1mm kuten alkueliöt, karhukaiset) tai suurten (> 0,5mm kuten lierot) eläinten keräykseen, vaan näille on omat keräysmenetelmänsä. Monia mielenkiintoisia eläinryhmiä kuitenkin saadaan kerättyä funnelilla ja niiden mikroskopointi voi alkaa! Suurimpia eläimiä voit nähdä karikkeen seassa paljain silmin tai käyttämällä suurennuslasia tai luuppia.

Tällä sivulla kuvataan maaperäeläimiä, joita voidaan kerätä ja tutkia yleisimmin käytetyllä keräysmenetelmällä kuivasuppilolla eli funnelilla. Ohjeita karikenäytteiden keräämiseen ja funnelin rakentamiseen löydät Lähetä karikenäyte -sivulta. Menetelmällä saadaan eroteltua pienet (0,1-0,5mm) maaperäläimet karikkeesta, mutta menetelmä ei kuitenkaan sovellu hyvin pienten (<0,1mm kuten alkueliöt, karhukaiset) tai suurten (> 0,5mm kuten lierot) eläinten keräykseen, vaan näille on omat keräysmenetelmänsä. Monia mielenkiintoisia eläinryhmiä kuitenkin saadaan kerättyä funnelilla ja niiden mikroskopointi voi alkaa! Suurimpia eläimiä voit nähdä karikkeen seassa paljain silmin tai käyttämällä suurennuslasia tai luuppia.

Seuraavia eläinryhmiä löytyy paljon maaperästä:

• Maaperäpunkit
• Hämähäkit
• Valeskorpionit ja lukit
• Tuhatjalkaiset
• Siirat
• Hyppyhäntäiset
• Muurahaiset
• Kovakuoriaiset
• Madot
• Hyönteistoukat ja toukkamaiset eläimet
• Muita ryhmiä

Kastemadot ovat maaperän korvaamattomia työmyyriä, miten houkutella niitä omaan puutarhaan? Mitä ovat ötökät, joita hyppii hanki mustanaan kevätauringossa? Miten valtaisa joukko mikrobeja auttaa omalla toiminnallaan kasvia saamaan ravinteita maaperästä? Millä…

Information on the environment for those
involved in developing, adopting, implementing and evaluating environmental
policy, and also the general public

Puutarhakirjoissa puhutaan oikeasta maaperästä. Istutettavat kasvit tulee valita niin valon määrää kuin maaperän koostumusta ajatellen. Mutta mistä tietää minkälainen maaperä on omalla pihalla? 

Maaperä on kallioperää peittävä maakerros. Maaperä koostuu kivennäismaalajeista, jotka ovat peräisin kallioperästä, sekä orgaanisista eli eloperäisistä maalajeista, jotka ovat peräisin kasvien ja eläinten jäänteistä.

Lainasin kirjastosta Elämää maan kätköissä-nimisen kirjan. Aina silloin tällöin lainaan kirjoja, vaikka netissä samoileminen onkin ollut pääharrastukseni viimeisimmät vuodet.

Maaperä on yksi maailman lajirikkaimmista ekosysteemeistä. Metsämaassa elää maaperäkarikkeen joukossa mikroskooppisen pieniä maaperäeläimiä, kuten maaperäpunkkeja, hyppyhäntäisiä, sukkulamatoja ja hämähäkkejä. Neliömetriltä metsämaata löytää jopa 600 000 sukkulamatoa, 300 000 sammal- ja petopunkkia, 300 000 hyppyhäntäistä, sekä useita tuhansia tai kymmeniä muita eläimiä kuten hämähäkkejä, tuhatjalkaisia ja kovakuoriaisia. Näin ollen maaperässä vipeltää neliömetrillä jopa miljoonia eläimiä!

Kuopion maisemaa hallitsevat laajat vesistöt ja metsäiset mäet, jotka paikoitellen kohoavat yli 300 metriä meren pinnan yläpuolelle. Korkeimmat mäet, kuten Kinahmi (314 m) ja Välimäki (314 m), löytyvät Nilsiän kvartsiittijaksolta. Maaningalla on paljon harjun lievealueita, minkä vuoksi se on pinnanmuodoiltaan muuta Kuopiota tasaisempi.

Tuhansista järvistä ja järvien jäistä, joista ja lampareista. Tuuheista metsistä, metsien mustikoista, kuusikoista ja koivikoista. Kosteikoista. Vuodenaikojen toisinnoista. Kymmenistä kivilajeista.

Maaperä on maalajeista (myös maalajite) koostuva kerros peruskallion päällä. Maaperä peittää lähes koko Suomen pinta-alan. Vain noin 3% on kalliopaljastumia eli paikkoja, joissa kallio on näkyvillä. Suomessa maaperän keskipaksuus on 8,5 metriä, mutta harjujen kohdalla se on jopa 100 metriä. Myös pohjavesi lasketaan osaksi maaperää, vaikka sitä ei ole merkitty maaperäkarttoihin, vaan se esitetään omana karttatietonaan.

Maaperä käsittää kallioperän päällä olevan irtonaisen maa-aineksen. Se koostuu eri maalajitteista, kuten moreenista, sorasta, hiekasta, savesta, hiedasta ja hiesusta. Nämä ovat sedimenttejä, jotka ovat syntyneet kerrostumalla. Suomen maaperä on syntynyt pääosin viimeisen jäätikauden aikana ja sen jälkeen.

• Rapautuminen
• Jäätikön kulutus
• Itämeren ja järvien kehitys

Jääkauden aikaiset muodostumat:

• Moreenikerrostumat
• Pohjamoreeni
• Ablaatio- eli pintamoreeni
• Moreenimuodostumat
• Jäätikköjokikerrostumat
• Kulutusmuodot
• Kasaantumismuodot
• Harjut
• Deltat ja sandurit
• Laaksontäytteet ja lievemuodostumat
• Reunamuodostumat
• Glasiaalisavet

• Rantakerrostumat
• Jokikerrostumat
• Tuulikerrostumat
• Postglasiaalisavet
• Eloperäiset kerrostumat

• Kivennäismaalajien luokitus
• Turpeiden luokitus

• Moreenimaalajit
• Lajittuneet maalajit
• Louhikot ja kivikot
• Soramaat
• Hiekkamaat
• Hietamaat
• Hiesumaat
• Savimaat
• Eloperäiset maalajit

• Aistihavaintoihin perustuva menetelmät
• Laboratoriomenetelmät

• Synty ja esiintyminen
• Maaperän pohjavesi
• Kallioperän pohjavesi
• Talousveden laatuvaatimukset

• Pohjakartan lukeminen ja tulkinta
• Maaperätietouden tulkinta

Kirjallisuutta