 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Maapalloa ja maaperää koskevia linkkejä
Tällä sivulla kuvataan maaperäeläimiä, joita voidaan kerätä ja tutkia yleisimmin käytetyllä keräysmenetelmällä kuivasuppilolla eli funnelilla. Ohjeita karikenäytteiden keräämiseen ja funnelin rakentamiseen löydät Lähetä karikenäyte -sivulta. Menetelmällä saadaan eroteltua pienet (0,1-0,5mm) maaperäläimet karikkeesta, mutta menetelmä ei kuitenkaan sovellu hyvin pienten (<0,1mm kuten alkueliöt, karhukaiset) tai suurten (> 0,5mm kuten lierot) eläinten keräykseen, vaan näille on omat keräysmenetelmänsä. Monia mielenkiintoisia eläinryhmiä kuitenkin saadaan kerättyä funnelilla ja niiden mikroskopointi voi alkaa! Suurimpia eläimiä voit nähdä karikkeen seassa paljain silmin tai käyttämällä suurennuslasia tai luuppia.
Tällä sivulla kuvataan maaperäeläimiä, joita voidaan kerätä ja tutkia yleisimmin käytetyllä keräysmenetelmällä kuivasuppilolla eli funnelilla. Ohjeita karikenäytteiden keräämiseen ja funnelin rakentamiseen löydät Lähetä karikenäyte -sivulta. Menetelmällä saadaan eroteltua pienet (0,1-0,5mm) maaperäläimet karikkeesta, mutta menetelmä ei kuitenkaan sovellu hyvin pienten (<0,1mm kuten alkueliöt, karhukaiset) tai suurten (> 0,5mm kuten lierot) eläinten keräykseen, vaan näille on omat keräysmenetelmänsä. Monia mielenkiintoisia eläinryhmiä kuitenkin saadaan kerättyä funnelilla ja niiden mikroskopointi voi alkaa! Suurimpia eläimiä voit nähdä karikkeen seassa paljain silmin tai käyttämällä suurennuslasia tai luuppia. Seuraavia eläinryhmiä löytyy paljon maaperästä:
Kastemadot ovat maaperän korvaamattomia työmyyriä, miten houkutella niitä omaan puutarhaan? Mitä ovat ötökät, joita hyppii hanki mustanaan kevätauringossa? Miten valtaisa joukko mikrobeja auttaa omalla toiminnallaan kasvia saamaan ravinteita maaperästä? Millä…
Suomi sijaitsee Fennoskandian kilven alueella, jossa vanha prekambrinen kallioperä on paljastunut nuorempien kivilajien alta. Vantaan kallioperä on iältään maapallon vanhimpia geologisia muodostumia. Toisaalta peruskallion päällä olevat maakerrokset ovat muodostumina geologiselta iältään hyvin nuoria.
Information on the environment for those
involved in developing, adopting, implementing and evaluating environmental
policy, and also the general public
Puutarhakirjoissa puhutaan oikeasta maaperästä. Istutettavat kasvit tulee valita niin valon määrää kuin maaperän koostumusta ajatellen. Mutta mistä tietää minkälainen maaperä on omalla pihalla?
Maaperä on kallioperää peittävä maakerros. Maaperä koostuu kivennäismaalajeista, jotka ovat peräisin kallioperästä, sekä orgaanisista eli eloperäisistä maalajeista, jotka ovat peräisin kasvien ja eläinten jäänteistä.
Suomen kallioperä on ikivanhaa, jopa yli kolme miljardia vuotta vanhaa. Toisaalta kallioperän päällä oleva maaperä on Suomessa hyvin nuorta, sillä viimeisimmät jääkaudet ovat pyyhkineet kaiken vanhemman materiaalin pois tieltään. Tästä syystä Suomesta ei löydy esimerkiksi dinosaurusten jäänteitä eikä juuri muitakaan fossiileita.
Suomen maankamara koostuu ikivanhasta peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä peittävistä irtaimista maalajeista eli maaperästä. Maapeite ei ole yhtenäinen, vaan kallioperä on paikoin paljastuneena. Maapeitteen paksuus voi olla jopa 100 m, mutta keskipaksuus on vain 8,5 m.
Maaperän paksuus on keskimäärin 10 m, mutta eri alueilla paksuus vaihtelee muutamasta metristä aina 100 metriin. Paikoin kallioperä on paljaana. Maaperästä kasvit ottavat tarvitsemansa ravinnon ja veden.
Maaperällä, yleisesti maalla, tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Maaperän ylin osa on maannos, joka sisältää suurimman osan maaperän kivennäisaineista, eli kasvien hivenaineista.
|
Lainasin kirjastosta Elämää maan kätköissä-nimisen kirjan. Aina silloin tällöin lainaan kirjoja, vaikka netissä samoileminen onkin ollut pääharrastukseni viimeisimmät vuodet.
Maaperä on yksi maailman lajirikkaimmista ekosysteemeistä. Metsämaassa elää maaperäkarikkeen joukossa mikroskooppisen pieniä maaperäeläimiä, kuten maaperäpunkkeja, hyppyhäntäisiä, sukkulamatoja ja hämähäkkejä. Neliömetriltä metsämaata löytää jopa 600 000 sukkulamatoa, 300 000 sammal- ja petopunkkia, 300 000 hyppyhäntäistä, sekä useita tuhansia tai kymmeniä muita eläimiä kuten hämähäkkejä, tuhatjalkaisia ja kovakuoriaisia. Näin ollen maaperässä vipeltää neliömetrillä jopa miljoonia eläimiä!
Kuopion maisemaa hallitsevat laajat vesistöt ja metsäiset mäet, jotka paikoitellen kohoavat yli 300 metriä meren pinnan yläpuolelle. Korkeimmat mäet, kuten Kinahmi (314 m) ja Välimäki (314 m), löytyvät Nilsiän kvartsiittijaksolta. Maaningalla on paljon harjun lievealueita, minkä vuoksi se on pinnanmuodoiltaan muuta Kuopiota tasaisempi.
Helsingin maaperä syntyi viimeisen jäätiköitymisen aikana.
Tuhansista järvistä ja järvien jäistä, joista ja lampareista. Tuuheista metsistä, metsien mustikoista, kuusikoista ja koivikoista. Kosteikoista. Vuodenaikojen toisinnoista. Kymmenistä kivilajeista.
Kallioperällä on Pohjois-Pohjanmaalla vähäinen merkitys maannosta muodostavana tekijänä ja myös maataloustuotannon kannalta, mutta maaperällä ja etenkin maalajien ravinteisuudella ja muokattavuudella on ollut suuri merkitys maatalouden sijoittumiselle Pohjois-Pohjanmaan rannikolle ja suurten jokien varsille. Näin ollen maaperä on vaikuttanut myös ympäristön käyttöön niin kauan kuin maanviljelystä ja karjanhoitoa on pohjoisen jokilaaksoissa harjoitettu.
Hyvä maaperä on kaiken viljelyn perusta. Ilman hyvin hoidettua, kalkittua, kuivattua ja kuohkeaa multavaa maata ei ole mahdollista tuottaa hyviä satoja. Maaperän ominaispiirteet vaikuttavat viljelytekniikkaan, lohkon eroosioriskiin, ravinteiden huuhtoutumisalttiuteen, lannoitus- ja kalkitustarpeeseen, tiivistymisriskiin sekä kasvihuonekaasupäästöjen määrään.
Maaperä on maalajeista (myös maalajite) koostuva kerros peruskallion päällä. Maaperä peittää lähes koko Suomen pinta-alan. Vain noin 3% on kalliopaljastumia eli paikkoja, joissa kallio on näkyvillä. Suomessa maaperän keskipaksuus on 8,5 metriä, mutta harjujen kohdalla se on jopa 100 metriä. Myös pohjavesi lasketaan osaksi maaperää, vaikka sitä ei ole merkitty maaperäkarttoihin, vaan se esitetään omana karttatietonaan.
Maaperä käsittää kallioperän päällä olevan irtonaisen maa-aineksen. Se koostuu eri maalajitteista, kuten moreenista, sorasta, hiekasta, savesta, hiedasta ja hiesusta. Nämä ovat sedimenttejä, jotka ovat syntyneet kerrostumalla. Suomen maaperä on syntynyt pääosin viimeisen jäätikauden aikana ja sen jälkeen.
|
Scoop.it!
