Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Scoop.it!
From
yle
Puukkojunkkarit rellestivät 1800-luvun lopulla Pohjanmaalla. 
No comment yet.
Sign up to comment
Scoop.it!
Puukkojunkkarit eli häjyt olivat Etelä-Pohjanmaalla lähinnä 1800-luvulla esiintyneitä rettelöitsijöitä ja rauhanhäiritsijöitä, joiden keskuudessa tappelut olivat yleisiä. Puukkojunkkarit rellestivät kutsumattomina vieraina häissä, ajelivat toisten hevosilla, kiertelivät humalapäissään ympäri pitäjiä, harrastivat uhkapelejä, yöjuoksua tai varastelua. Osa heistä syyllistyi tappoihin, murhiin tai väkivaltaisiin kuolemantuottamuksiin.
Scoop.it!
Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken: :,: Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni, niin minä nain sen komian lesken
Scoop.it!
Pieni pätkä Ilmari Unhon elokuvasta Härmästä poikia kymmenen. Isontalon Antti ja Iisakki Nukari-Rannanjärvi selvittelöö väliäänsä vaikka ystäviä ovakki
Scoop.it!
Jotain häjyistä. Musiikkina Sibeliuksen Finlandiaa. Kirjallisuutta aiheesta: Heikki Ylikankaan aihetta käsittelevät kirjat Samuli Paulaharju - Härmä
Scoop.it!
Vuodet ensimmäisen maailmansodan ja 1930-luvun laman välissä ovat jääneet historiaan ”kultaisena 1920-lukuna” ja ”jazz-aikana”. Uuden musiikkityylin...
Scoop.it!
Jos halutaan luoda katsaus puukkojunkkariajan syntyvaiheisiin, joudutaan palauttamaan mieliin noin 300 vuoden takaisia tapahtumia. Silloin esiintyivät ensimmäiset merkit eteläpohjalaisten muuttuneesta käytöksestä. Uuden käytöskulttuurin lähtökohta näyttää liittyvän 1700-luvun alun suureen Pohjan sotaan ja sen seurauksena syntyneeseen venäläismiehitykseen eli isoonvihaan ja sen kaikkiin kauheuksiin.
Scoop.it!
1. Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken, Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken: ”Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni ja minä nain sen komian lesken! Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni ja minä nain sen komian lesken!”
Scoop.it!
Free kindle book and epub digitized and proofread by Project Gutenberg.
Scoop.it!
 Antti Isotalo - WikipediaAntti Isotalo eli Isoo-Antti, Isoon talo(o)n Antti tai Isontalon Antti ( 24. elokuuta 1831 Alahärmässä - 8. elokuuta 1911 Alahärmässä) oli härmäläinen maanviljelijä ja puukkojunkkari, joka syntyi Alahärmässä, Hanhimäen kylässä. Yhdessä Antti Rannanjärven kanssa hän johti Isoo-joukko-nimistä puukkojunkkarijoukkoa vuosina 1856-1867.
|
Scoop.it!
Näyttelijä Juha Veijonen kertoi Korporaatiolle pitävänsä Häjyt-elokuvaa merkittävänä teoksena kotimaisen elokuvan historiassa.
Scoop.it!
Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken: :,: Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni, niin minä nain sen komian lesken
Scoop.it!
Tämän otsikon artikkelit perustuvat kahta (n:o:t 19 ja 20) lukuunottamatta kirjoittajan omiin tutkimuksiin. Tärkeimpien teosten tai artikkeleiden kansikuvat ovat alla. Alkuperäisistä tutkimuksista on ensin tiivistetty artikkeleita Wikipediaan erillisiksi hakusanoiksi, jotka on sen jälkeen liitetty myös tälle kotisivulle. Tässä ne tosin esiintyvät hieman muunnnetuin otsikoin. Kunkin artikkelin lopussa on lähteiden yhteydessä mainittu Wikipedian vastaava hakusana. Wikipedian artikkeleita on täydennetty kuvin sekä parilla karttalla ja yhdellä taulukolla. Lisäksi kotisivulle on laadittu Etelä-Pohjanmaan historian erityispiirteistä sekä kansannäytelmästä Pohjalaisia erillisiä artikkeleita, joista niistäkin pari on Wikipediassa. Artikkeleiden sisällysluettelo on seuraava (suluissa Wikipedian vastaava hakusana):
Scoop.it!
Prännin patikan varrelle osuu Rannanjärven tappokrooppi – paikka, jolla maineikas häjy Antti Rannanjärvi sai kuollettavan puukoniskun. Näin kertoo tapahtumasta ja siihen johtaneista vaiheista Heikki Ylikangas kirjassaan Härmän häjyt ja Kauhavan herra:
Scoop.it!
Tästä kaksikosta ei turhaan lauleta. Puukkojunkkareiden kärkimiehet pitivät koko Etelä-Pohjanmaata nyrkkivallan alla ja saivat, mitä halusivat: mainetta ja kuuluisuutta.
Scoop.it!
Puukkojunkkarit eli häjyt olivat Etelä-Pohjanmaalla lähinnä 1800-luvulla esiintyneitä rettelöitsijöitä ja rauhanhäiritsijöitä, joiden keskuudessa tappelut olivat yleisiä. Puukkojunkkarit rellestivät kutsumattomina vieraina häissä, ajelivat toisten hevosilla, kiertelivät humalapäissään ympäri pitäjiä, harrastivat uhkapelejä, yöjuoksua tai varastelua. Osa heistä syyllistyi tappoihin, murhiin tai väkivaltaisiin kuolemantuottamuksiin.
Scoop.it!
Puukkojunkkarit eli häjyt olivat Etelä-Pohjanmaalla lähinnä 1800-luvulla esiintyneitä rettelöitsijöitä ja rauhanhäiritsijöitä, joiden keskuudessa tappelut olivat yleisiä. Puukkojunkkarit rellestivät kutsumattomina vieraina häissä, ajelivat toisten hevosilla, kiertelivät humalapäissään ympäri pitäjiä, harrastivat uhkapelejä, yöjuoksua tai varastelua. Osa heistä syyllistyi tappoihin, murhiin tai väkivaltaisiin kuolemantuottamuksiin.
Scoop.it!
From
www
Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Kauhajoen paikallishistoriallisessa tarinaperinteessä vaikuttaa varsin kiehtova ja merkittävä rikollishahmo Pukkilan Jaska. Tarinoissa Pukkilan Jaska saa melko stereotyyppiytyneitä eteläpohjalaisia puukkojunkkaripiirteitä: hän on toisaalta hurmaavan komea ja viehättävä naistenmies sekä toisaalta pirullinen murhamies ja hurja tappelija. Murhamieheksi tarinoiden Pukkilan Jaska leimattiin, kun Kauhajoesta löydettiin kesällä vuonna 1915 murhatun miehen ruumis. Esimerkiksi oman sukuni tarinaperinteessä kerrotaan vuoden 1915 talvesta, jolloin Pukkilassa oli ollut kaikkea hälinää, verta oli ollut joka puolella ja lattioita oli pesty tiuhaan tahtiin. Pukkilan Jaska oli tuolloin kotitalossaan murhannut ja upottanut jokeen isoisosetäni Haanpään, joka oli paluumatkalla Amerikan-reissultaan takaisin Kauhajoen Hyypän Nummikoskelle. Isoisotätini oli pitänyt tunnistaa joesta löytynyt ruumis, mutta tunnistaminen oli ollut mahdotonta, sillä ravut olivat syöneet uhrin kasvot pois. Niin ollen epäselväksi on jäänyt, löysikö isoisosetäni Amerikassa uuden elämän vai törmäsikö hän kotiinpaluumatkallaan murhaajaan, Pukkilan Jaskaan.
Scoop.it!
Kaappo Sutki syntyi Kauhavalla 24.4.1843 ja kuoli viikkoa ennen helluntaita 1889 Siperiassa. Hän oli siis selvästi nuorempaa kantaa kuin härmäläiset Antti Isotalo (1831 – 1911) ja Antti Rannanjärvi (1828 – 1882). Laulujen mainitsema Pukkilan Jaska, talollisenpoika Jaakko Pukkila eli Pukkinen lienee ollut kirkonkylän maakirjatalon perillisiä, mutta onnistui silti puukottamaan hengiltä erään räätälin. Jäljet johtavat Siperiaan ja mahdollisesti Amerikkaan. Juha Antinpoika Leskenantti eli Anssin Jukka sai oman laulun ja kuolemattoman nimen. Matti Haapoja oli puolestaan päätoiminen murhamies, jonka yhdistäminen puukkojunkkareihin vaikuttaa hiukan mielivaltaiselta.
Scoop.it!
PuukkojunkkaritPuukkojunkkarit eli häjyt olivat Etelä-Pohjanmaalla lähinnä 1800-luvulla esiintyneitä rettelöitsijöitä ja rauhanhäiritsijöitä, joiden keskuudessa tappelut olivat yleisiä. Puukkojunkkarit rellestivät kutsumattomina vieraina häissä, ajelivat toisten hevosilla, kiertelivät humalapäissään ympäri pitäjiä, harrastivat uhkapelejä, yöjuoksua tai varastelua. Osa heistä syyllistyi tappoihin, murhiin tai väkivaltaisiin kuolemantuottamuksiin. Pahinta puukkojunkkarius oli Lapuanjoen keskiosan seurakunnissa Kauhavalla, Ylihärmässä, Alahärmässä, Lapualla ja näiden naapurustossa sekä Laihian suurpitäjässä ja Vähässäkyrössä.
Scoop.it!
From
yle
Pohjanmaan puukkojunkkarit eli häjyt rellestivät 1800-luvun lopulla erityisesti Ylihärmässä ja Alahärmässä. Tuolloin henkirikosten määrä oli suurin Suomen historiassa, mutta häjyjen myytistä on monta eri näkemystä. Vuonna 1978 tehdyssä dokumentissa pohditaan, millaisia ihmisiä häjyt olivat. Samana vuonna tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kuvaillaan muutamia tapahtumia Antti Isotalon (Kalevi Haapoja) ja Antti Rannanjärven (Harri Tirkkonen) luotsaamassa joukossa.
Scoop.it!
Antti Rannanjärvi - WikipediaAntti Rannanjärvi ( 4. huhtikuuta 1828 Ylihärmä - 12. elokuuta 1882 Ylihärmä) oli Antti Isotalon ohella puukkojunkkareiden eli häjyjen toinen päämies ja ylihärmäläisen maatalon isäntä, joka eli rikollista elämää. Antin ensimmäinen käräjäsakko tuli syyskäräjillä 1847 hänen rikottuaan Lapuan lain öistä ulkonaliikkumiskieltoa. Rannanjärvi oli kyseisen vuoden toukokuun 25.
|
