1Uutiset - Lukemisen tähden

Villisika leviää itsepintaisesti Suomeen Venäjän ja Viron kautta. Kannan kasvua rajoitetaan voimakkaasti metsästämällä. Mutta voisiko Suomessa elää enemmän villisikoja?

”Siili menee lypsylle kannu kaulassansa…” Siili on tuttu ja sympaattinen tuhisija lastenkirjoista ja pihapiiriin maitolautaselta, mutta tunnemmeko oikeasti siilin elämää? Syksyllä siili valmistautuu talven horrokseen. Kuinka voimme auttaa siiliä?

Ihastuttavia lyhyitä tekstejä luonnosta ja eläimistä. Sopivat hyvin myös maahanmuuttajien opiskeluteksteiksi.

Luontolinkkejä

Luontoskuupit, lyhyitä opiskelutekstejä

Lisää lyhyitä opiskelutekstejä mm. täällä.

Uutistekstejä, omat skuuppini, uusiutuu päivittäin

Inhimillisesti kiinnostavia juttuja

Viikonloppu - viihteellistä lukemista

Suomen Sanomat - kuvallinen uutisportaali

Saukko oli 1800-luvulla Suomessa yleinen, mutta metsästys oli tappaa sen sukupuuttoon.

Kettu ei ole turhan vaatelias elinympäristönsä eikä ruokansa suhteen. Hyvä sopeutumiskyky onkin tae sen selviytymiselle muuttuvassa ympäristössä.

Liito-orava on oravasta poiketen yöaktiivinen. Se viihtyy lehtipuuvaltaisissa sekametsissä, joissa on valmiina vanhoja tikankoloja. Ravintokasveista haapa on tärkeä.

Lokkien ja sorsien seurana rantaruovikossa voi nähdä hääräilemässä piisamin, joka on isokokoinen vedessä elävä jyrsijä.

Euroopanmajavakanta hävisi Suomesta lähes kokonaan liiallisen metsästyksen vuoksi. Sittemmin maahamme on istutettu uudelleen sekä euroopanmajavaa että kanadanmajavaa, joka tunnetaan nykyisin nimellä amerikanmajava.

Lepakot ovat yöaktiivisia nisäkkäitä. Niin on toki suuri osa muistakin nisäkkäistä, mutta lentotaitoa ei muilla nisäkäsryhmillä ole. Ja kun lentää pimeässä, täytyy suuntimiseenkin olla oma keinonsa.

Saimaannorppa voi paremmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Se on kuitenkin yhä yksi maailman uhanalaisimmista eläimistä. Vuonna 2012 niitä elää Saimaan vesissä vain noin 300 yksilöä.

Ahven on Suomen kansalliskala ja samalla myös yleisin kalalajimme - ahvenia esiintyy lähes kaikissa Suomen vesistöissä. Ahvenen elinpaikkavaatimukset ovat väljät. Se ei ole kovin nirso lämpötiloille ja sietää lievästi happamiakin vesiä.

Nahkiainen on ympyräsuinen kala. Sillä ei ole leukoja, vaan pyöreä imukuppisuu sarveishampaineen. Selkärankana on pehmeä, rustoinen tukiranka.

Särki on Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji ja runsastunut vesien rehevöitymisen myötä. Hauki on kunnon petokalojen prototyyppi, jonka vatsaan särki usein päätyy.

Kun koira saa puutarhassa mielekästä tekemistä, ei aikaa jää tihutöille.

Pyhäjärvisellä Alatalon maitotilalla lehmät voivat liikkua, syödä, juoda ja seurustella vapaasti. Sen mahdollistaa perinteisen parsinavetan tilalle rakennettu pihattonavetta.

Minkki tuotiin Suomen 1920-luvulla. Laji oli tarkoitus pitää turkistarhoilla häkkieläimenä, mutta se ei onnistunut. Minkkejä karkasi tuon tuosta ja ne levittäytyivät tehokkaasti Suomen luontoon.

Ahma on yksinäinen kulkuri, Suomen suurpedoista harvinaisin. Jos siihen tai edes sen jälkiin törmää Suomen metsissä, on todella onnekas.

Ilves on yleensä liikkeellä hämärässä ja öisin. Se liikkuu ketterästi ja äänettömästi. Ahdistettuna ilves pystyy myös kiipeämään puuhun.

Lappi tunnetaan luonnostaan ja yksi oleellinen osa sen luontoa on tunturisopuli. Sopulin kannanvaihtelut vaikuttavat monen muun Lapin eläinlajin elämään ja pesintään.

Metsämyyrä on metsäpäästäisen ohella Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Se on levittäytynyt myös laajalle muuhun Eurooppaan sekä Aasiaan.

Siili syö pääasiassa hyönteisiä ja muita selkärangattomia pikkueläimiä, joita se etsii öisillä retkillään. Talven siilit viettävät talvihorroksessa, jolloin niiden ruumiinlämpö laskee neljään asteeseen ja sydän lyö vain pari kertaa minuutissa.

Halli eli harmaahylje on Itämeren alueen suurin hylje. Suurimmat, yli kaksimetriset urokset painavat lähes 300 kg. Naaraat ovat selvästi pienempiä.

Hirven kohtaaminen luonnossa on ikimuistoinen hetki kenelle tahansa. Parhaimmillaan yli kaksi metriä korkea ja yli 600 kiloa painavana uroshirvi on vaikuttava näky. Hirvi on kuitenkin arka eläin. Kulkemalla vastatuuleen se haistaa mahdolliset vaarat edessäpäin.

Kyykäärme on Euroopan yleisin ja samalla Suomen ainoa luonnossa esiintyvä myrkkykäärme.

Rupikonnien elämä on kiireetöntä, paitsi kutuaikana, jolloin lammikoissa käy aikamoinen vilinä.