Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Scoop.it!
From
yle
Ruotsin ja Suomen Tornionlaaksossa puhuttavaa meänkieltä elvytetään monin keinoin. Kieliaktivistia se ilahduttaa ja ärsyttää.
No comment yet.
Sign up to comment
Scoop.it!
Kaikki Paperivalon murretuotteet ovat tällä yhdellä sivulla. Klikkaamalla tuotetta, avautuu tuotekortti ja pääset tilaamaan. Kun tilauksesi on tehty, klikkaa ostoskoria ja järjestelmä opastaa sinua viemään tilauksesi päätökseen. Pienin lähetyskulu Suomessa on 4,00 euroa ja yli 75,00 euron tilaukset rahtivapaasti. Ulkomaan lähetykset hinnoitellaan painon mukaan. Muut Paperivalon designtuotteet löytyvät Paperikaupasta.
Scoop.it!
Meän raatiossa lähätettään kielikursi missä saapi oppia kirjottamhaan ja lukheen meänkieltä semmonen joka sitä jo ymmärtää eli puhhuu.
Scoop.it!
Moni suomalainen ei tiedäkään, että läntisessä Lapissa on ihan oma kulttuurinsa, joka muistuttaa enemmän ruotsalaista kuin suomalaista. Tätä kahden kulttuurin sulatusuunia kutsutaan Meänmaaksi ja se sijaitsee Tornio-Muonionjokivarressa. Meänmaan kulttuuri yhdistelee ruotsalaisia ja suomalaisia kansanperinteitä ja se onkin saanut omalle kielelleen vähimmistökieliaseman Ruotsissa – Suomessa se on vain murre.
Scoop.it!
Sana- ja kulttuuritietokannassa saatat hakea enemän kun 70 000 meänkielen sannaa ja yli 5000 meänkielen sanapartta. Paljon tioista on arkistosta, olletikki Suomen Murteiden Sana-arkistosta, eli Kotimaisten kielten keskus, Helsinkissä. Arkiston sanat on kerätty 1890- ja noin 1940-luvule asti. Olletikki Inkeri Tuovinen on keräny paljon kun se asui monta kessää Ruottin Tornionlaaksossa, juuri Kainulasjärvessä. Birger Winsa on laatinu net tietokanthaan muutamassa sanakirja prujektissa. Tietokanta alotethiin 1985 kun Winsa alotti työnsä kirjottaa väitöskirjan Tornionlaakson suomen vanhiimasta sanastosta. Yli 300 tiiman haastatteluista (1957-1992) poimithiin 4000 sannaa ja kolme pärmää muisthiinpanoja. Winsa itte nauhoitti noin 140 tiimaa. Yks tulos siittä työstä oli mailman ensimäinen ja ainua Jellivaaran suomen sanakirja (1992). Sitten tietokanta kehitethiin syrjää myön.
Scoop.it!
Meänkieli is a group of distinct Finnish dialects spoken in the northernmost part of Sweden along the valley of the Torne River. In Sweden it is recognized as one out of five minority languages.
Scoop.it!
Länsinaapurin karttaa katsomalla saa vinkin, kuinka suurelle alueelle suomalaisasutus aikanaan levittäytyi Pohjois-Ruotsissa. Monilla seuduilla kaikki järvien, jänkien ja vaarojen nimet ovat suomea.
Scoop.it!
venene kom fra det nordlige Finland og Tornedalsområdet i Nord-Sverige. Vi kan se denne innvandringen som en fortsettelse av den finske bondekolonisasjonen av finsk og svensk Lappland. Den flyttet seg nordover til den nådde grensene for det nåværende Norge på 1700-tallet. Derfra bredte de finske nybyggerne seg vestover mot Nord-Troms og Vest-Finnmark til områdene ved Skibotn, Alta, Børselv og Tana. Den neste store bølgen med innvandring fant sted i det neste århundre og denne gangen rettet flyttestrømmen seg i østlig retning mot Varanger med en konsentrasjon i Vadsø. På en rekke steder dannet de egne fiskevær og enkelte lokalsamfunn hadde kvensk flertall. På 1800-tallet kom det også flere hundre kvenske arbeidere til koppergruvene i Kåfjord nær Alta. Innvandringen på 1800-tallet er en arbeiderinnvandring for lønnet utkomme i fiskeindustri og gruvedrift.
Scoop.it!
 KvenerKvener ( kvensk/ finsk: kveeni/lantalaiset ; nordsamisk: kveanat/láddelaččat ) er navnet på en etnisk gruppe i Nord-Norge som nedstammer fra finske bønder og fiskere som emigrerte fra nordlige deler av Finland og Sverige til Nord-Norge i det 18. og 19. århundre.
|
Scoop.it!
Meänkieli , tunnettu myös nimellä tornionlaaksonsuomi[1] on yhteisnimitys Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttavista suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin kuuluvista Jällivaaran murteista ja läntisistä Tornion murteista.
Scoop.it!
Tornion kieli kuuluu peräpohjalaisiin murteisiin ja on läheistä sukua Ruotsin puoleisen Tornionlaakson meän kielelle. Myös Suomen puolella murteessa on runsaasti samoja ruotsalaisperäisiä lainasanoja kuin muissa länsimurteissa mutta vähemmän kuin meän kielessä (lue lisää meänkielestä). Tornion kieli sisältää paljon aineksia myös lapin murteesta. Lukuisat sanat muistuttavat suomen kielen sanoja, mutta tarkoittavatkin usein jotain aivan muuta, mikä kuulostaa usein huvittavalta suomalaisen korvissa.
Skuuppilehdet's insight:
Alkuperäinen juttu oli häipynyt bittiavaruuteen ja eräässä toisinnossa muuttunut risuaidaksi.
Scoop.it!
From
yle
Pohjois-Ruotsissa Norrbottenissa on tehty uutta raamatun käännöstyötä. Luulajan hiippakunnan aloitteesta meänkielelle on nyt käännetty kaikki neljä evankeliumia: Markus, Matteus, Luukas ja Johannes.
Scoop.it!
Minkälaisenna kirjailia Bengt Pohjanen näkkee Tornionlaakson saan vuuen päästä? Ketäs Väylän varrela assuu? Mitäs kieltä puhuthaan? Oos IKEA vielä täälä?
Scoop.it!
Meänkieli on Ruotsin Norrbottenin läänissä asuvien länsipohjalaisten käyttämä kielimuoto, jota voidaan pitää joko erillisenä itämerensuomalaisena kielenä tai yhtenä suomen kielen peräpohjalaisista murteista.
Scoop.it!
From
yle
Raamatun osia on jo aiemminkin käännetty meänkielelle, mutta siitä on jo aikaa. Meänkielen kirjakieli on niin tuore asia, että se muuttuu nopeasti, joten päivitys on tarpeen. Nyt tavoitteena on, että lopulta koko Raamattu saataisiin meänkieliseksi.
Scoop.it!
A language spoken by some 40,000–70,000 people mainly in Northern Sweden. It is a variant of Finnish with a structure and grammar similar to Finnish, but the vocabulary considerably influenced by Swedish.
Scoop.it!
Av Irene Andreassen Det kvenske navnetilfanget i Nord-Norge er gammelt. De eldste dokumenterte stedsnavna er fra 1500-tallet. På 1700- og 1800-tallet vokste den kvenske befolkninga, noe som kom til å prege stedsnavnkulturen i nord. Det kvenske navnetil...
Scoop.it!
Kvenene er en norsk minoritet som har vandret fra Nord-Finland og Nord-Sverige til Nord-Norge i løpet av flere hundre år. De største bølgene kom på 1700- og 1800-tallet. De hadde ofte en jordbruksbakgrunn. I dag omfatter begrepet ”kven” alle med finsk språk- og kulturbakgrunn og deres etterfølgere som har kommet til Nord-Norge før 1945. Definisjon baseres på folkets selvidentifikasjon, altså hvordan de oppfatter seg selv. En del av dem som definisjonen omfatter, ønsker ikke å kalle seg for ”kvener” fordi de oppfatter begrepet som en nedlatende betegnelse. De ønsker å bli omtalt som finskættede, eller etterkommere av finske innvandrere.
|
