Puolukka on pysty tai koheneva, 5–30 cm korkea, monivuotinen varpukasvi. Varret ovat puutuneita ja karvaisia. Vahapintaiset lehdet talvehtivat. Ne ovat muodoltaan suippoja ja väriltään päältä vihreitä ja alta vaaleanvihreitä. Puolukka kukkii kesä-heinäkuussa. 5–8 mm pitkä, ruukkumainen teriö on väriltään valkoinen tai punertava. Kukinnot sijaitsevat varren latvassa tiheässä tertussa. Hapahkon makuinen marja on pallomainen, väriltään punainen ja mehukas.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puolukka
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/puolukka
Lisää:
Puolukka on niin hapan marja, että se säilyy viileässä ilman säilöntäaineitakin. Säilyminen perustuu puolukan sisältämiin sitruuna ja bentsoehappoihin. 1800 luvun loppupuolella alettiin puolukkaa tutkia lääketieteellisesti. Puolukan havaittiin tehokkaasti tappavan virtsatien bakteereja. Bakteerien aiheuttamat tulehdukset näyttivät parantuvan ilmiömäisesti puolukkaa nauttimalla. Rautavaara kertoo puolukan edistävän vatsan, sapen ja maksan toimintaa.
Ohion yliopiston professori Anthony Sobota selvitti, miten puolukka estää bakteeriperäiset tulehdukset. Puolukka kykenee estämään bakteerien kiinnittymisen suolien seinämiin ja näin ne huuhtoutuvat virtsan mukana ulos. Puolukka myös vähentää vatsan käymisprosesseja.
Puolukan kiiniinihappo aiheuttaa virtsan happopitoisuuden nousun. Happopitoinen virtsa on antibiootti, joka tuhoaa bakteerit. Puolukka on niin tehokas antibiootti , että se on osoittautunut tuhoavan bakteerit vielä 1 prosenttisena liuoksenakin. Tutkimusten mukaan puoli litraa puolukkamehua alkaa vaikuttaa 1 –3 tunnin kuluttua ja vaikutus säilyy yli 12 tuntia. Puolukkaa ei kuitenkaan tule nauttia päivittäin, koska terve ihminen on emäksinen eikä hapekas.
Puolukassa, mustikassa, aroniassa ja varsinkin tyrnissä on huomattavia määriä meille tärkeitä rasvahappoja kuten linolihappoa ja alfalinoleenihappoa. Näitä rasvahappoja saamme jokapäiväisessä ravinnosssamme aivan liian vähän.
Kaikki marjat ovat myös hyviä kuitujen lähteitä.