1Uutiset - Lukemisen tähden

Uutta kirkkoa ei olla rakentamassa palaneen puukirkon paikalle.

Kuvio on keskeisin suomalainen portaali suomalaiseen ja eurooppalaiseen kirkkoarkkitehtuuriin – kuvia on 1.1.2017 noin 37.000. Voit vapaasti hyödyntää Kuvion www-tason aineistoa tutkimus- ja opetustarkoituksiin. Tekijänoikeuksien sekä tarkempien kuvien osalta ks. sivuston alalaita.

Reformaatio muutti suomalaisen kirkon ja yhteiskunnan. Miten se myllersi tavallisten ihmisten elämää, tapoja, ajattelua ja uskoa?

Tämä on luettelo kivikirkoista, joita alettiin rakentaa Suomessa keskiajalla. Kirkkorakentamisen näkökulmasta Suomen keskiaika kattaa suurin piirtein ajanjakson vuodesta 1200 noin vuoteen 1560 saakka. Sen alajaksoina voidaan pitää varhaiskeskiaikaa noin 1200–1300, sydänkeskiaikaa noin 1300–1400 ja myöhäiskeskiaikaa noin 1400–1560.[1] Suomen keskiaikaiset kivikirkot rakennettiin pääasiassa graniitista, mutta tiiltä käytettiin usein vaativaa muotoilua tarvitsevissa osissa. Kokonaan tiilisiä ovat vain Hattulan kirkko ja Turun tuomiokirkko.[2] Nykytietämyksen mukaan kivikirkkohankkeita oli 104,[3] ja luettelossa ovat myös ne kirkot, jotka jäivät kesken tai on myöhemmin purettu. Maakuntajaottelu perustuu historiallisiin maakuntiin. Kolme luettelon kirkoista sijaitsi nykyään Venäjälle kuuluvassa Viipurissa.

Kemin kirkko on Kemin seurakunnan pääkirkko. Kirkkorakennus on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema ja se rakennettiin rapatusta tiilestä vuosina 1900–1902. Kirkon vihki käyttöön Oulun hiippakunnan piispa Juho Koskimies 8. maaliskuuta 1903.[1] Tyyliltään kirkko on uusgoottilaisvaikutteinen tornillinen pitkäkirkko, jossa on kaksi sivulaivaa. Tornin yläosassa on pienpäädyt ja pienet kulmatornit. Istumapaikkoja kirkossa on 1 200. Pneumaattiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1935 ja niissä on 30+4 äänikertaa ja kolme sormiota. Kirkontornin kellot ovat vuodelta 1901.

Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1520–1553[1] Kemin emäseurakunnan kolmanneksi kirkoksi. Kirkko on toiseksi pohjoisin keskiaikainen kivikirkko Suomessa, pohjoisin sellaisenaan säilynyt keskiaikainen kivikirkko ja viimeisiä katolisen ajan kirkkorakennuksia[2].

Sivuiltani löydät sukututkimukset Hiitolan Kuoksjärvenkylän Kemppisistä, Sinivaaran ja Piiraisten
suvun juurista ja Kemijärven ensimmäisen asukkaan Paavo Halosen jälkeläisistä. Keskiajalta olen koonnut luettelon kivikirkoista.
Keskiaikaisia sinettejä on kuvina.

KirkkoNet, kirkkorakennuksia Suomessa, Karjalassa
Inkerinmaalla ja Virossa. Churches in Finland, Karelia, Ingria and Estonia

Suomessa on useita kristillisiä kirkkokuntia.

Osa lehtijutusta ”Kirkkoveisuu Kuopiossa, nyt ja ennen”, Savo-Karjala 16.12.1889

Tienviittoja vanhojen kirkkopolkujen kulkijoille

Palautteessa nykyaikaisuudesta on tullut myös moitteita.

Rakennukset

Meri-Lappi - siellä Lappi alkaa

Keminmaan uusi kirkko on Keminmaan seurakunnan kirkko Oulun hiippakunnassa. Kirkko sijaitsee Laurilan kylässä lähellä keskiaikaista Pyhän Mikaelin kirkkoa.

Hedvig Eleonoran kirkko eli Tornion kirkko on rakennettu Suensaareen Tornion keskustaan vuosina 1684–1686.[2] Se on Suomen 1600-luvun puukirkkoarkkitehtuurin merkittävimpiä monumentteja. Kirkko vihittiin 11. heinäkuuta 1686.[3] Kirkko on toinen Ruotsi-Suomen kuningattaren Hedvig Eleonooran nimikköpyhätöistä.[3] Toinen nimikköpyhättö on Tukholmassa sijaitseva Hedvig Eleonoran kirkko.

Tapa merkitä hautoja on todennäköisesti erittäin vanha, vaikka konkreettisia jälkiä merkinnöistä ei aina olekaan säilynyt. Osa esihistoriallisista hautamuodoista, kuten esimerkiksi röykkiöt, ovat jo itsessään toimineet näkyvinä merkkeinä, joihin on todennäköisesti liittynyt tietynlaista symboliikkaa. Kristillisessä kulttuurissa yksinkertaisin hautamuistomerkki on ollut puinen risti, joka kuitenkin lahoaa ja katoaa melko nopeasti. Kivestä valmistetut muistomerkit ovat kestäviä, joten niiden avulla on voitu kertoa vainajan varallisuudesta ja asemasta yhteisössä. Hautakivien avulla on voitu muistaa yksilöä, mutta ne voi myös nähdä surun ja menetyksen ilmaisijoina. Suomen vanhimmat kristilliset hautakivet ajoittuvat keskiajalle, 1200-1300-luvulle. Vanhimmat kivistä ovat kuvallisia, mutta myöhemmin niihin on kaiverrettu latinankielisiä tekstejä.

Seuraavat 20 alaluokkaa kuuluvat tähän luokkaan. Alaluokkien kokonaismäärä luokassa on 20.

Eri puolilla Suomea on toiminut taitavia talonpoikaisia kirkonrakentajia, jotka jo omana aikanaan saivat laajaa arvostusta ammattimiehinä. Suomessa yleinen ristinmuotoinen puukirkko säilytti asemansa 1800-luvulle asti, vaikka kuninkaallinen rakennusasetus määräsi, että julkisin varoin tehtävät rakennukset oli rakennettava kivestä.

Tarina kun ”Vupes parantaa mielisairaan P. Poutiaisen. Taudin luultu syy ja vierasmiehet.”