 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Sointula oli merkittävin suomalainen utopiayhteiskunta
Rokokoo on aina kevyttä kuin tanssi,ei nimensä vaan äänteellisyytensä vuoksi: rococoo on kuin rockin ja cha cha chaan välimuoto. Tässä Watteaun maalauksessa (1712 -17) puistossa loikoillut hoviväki on lähtemässä liikkeelle: miehet ojentavat kätensä auttaen naisia nousemaan. Kuvassa on piiritanssia. Voin hyvin kuvitella, kuinka sama nouseminen ja liikkeelle lähteminen tehdään myöhemmin 1950-luvun cha cha chaan tapaan, tai jopa suomirockin tapaan.
Eilisiltana olimme lauantaitansseissa Tonttulaakson ostoskeskuksessa. Brasilialaiset katselivat suomalaisiin perinnepukuihin sonnustautuneita tanssijoita, moni lähti mukaan letkajenkkaan. Ikivihreät suomi-klassikot kiirivät yönmustaan sademetsään.
Aleksis Kivis roman "Sju bröder" är ett utmärkt exempel på människans behov av utopier. I opposition mot sina livsvillkor och samhället ville bröderna skapa sig ett eget minityärssamhälle - sitt Impivaara - djupt i ödemarken. I sju bröders efterföljd har många finländare sökt sin tillflykt till exotiska länder där de som nybyggare har skapat sig en ny tillvaro. De har med stor möda lärt sig tala och läsa språket i sitt nya hemland, kämpat med inbördes konflikter och försökt klara sig på egen hand utan kontakt med det omgivande samhället.
Suomalaisia Kanadan preerialla viime vuosisadan alkupuolella Hyvästi nyt Ylistaron köyhät - siirtolaishuumoria Suomeen on tult
Kolumbiassa avokadotilaa pyörittävä Kirsi Salo kertoo Anna-lehdessä nauttivansa rennommasta elämästä.
Kaikista maailman lauluista haurasääninen vanhus Argentiinan Záraten kaupungissa halusi esittää suomalaisen kehtolaulun. Syynä oli, että tämä Saariselle vielä tuntematon mies ei ollut koskaan saanut tuudittaa kadonnutta tytärtään tai tämän kaksossisarta uneen.
Sointula on suomalaisten siirtolaisten 1900-luvun alussa Kanadaan perustama yhteisö Malcolmin saarella Brittiläisessä Kolumbiassa. Saari sijaitsee Tyynenmeren rannikolla Vancouverinsaaren ja mantereen välisessä salmessa, noin 300 kilometrin päässä Vancouverin kaupungista. Sointula on tunnettu pitkistä osuustoiminnan ja yhteisöllisyyden perinteistään. Saarella on noin 800 asukasta . Pääelinkeino on kalastus. Sointulassa on museo sekä provinssin vanhin osuuskauppa, joka perustettiin vuonna 1909.
Sointula on täysin tavallinen suomalaiskylä, tosin se sijaitsee Kanadassa. Sointulasta piti 1900-luvun alussa tulla kalevalainen ihanneyhteisö, jonne Suomen työläiset saattoivat paeta vallitsevaa sortoa ja kurjuutta. Mitä suomalaisuudesta jäi jäljelle, kun unelmat romahtivat?
Yli sata suomalaista lähti 1920-luvulla etsimään maanpäällistä paratiisia Brasiliasta. Sitä ei löytynyt, mutta jotain suomalaisuudesta jäi elämään kuumaan maahan.
Aleksis Kivi's Seven Brothers are an excellent example of man's striving for utopia. Dissatisfied with the conditions and society in which they lived, the brothers wished to set up their own small-scale society far off in a remote wilderness. Like the Seven Brothers, ninny Finns have fled to the Impivaara bills of exotic lands, where they have cleared the land to build new homes, struggled to speak and read new languages, quarrelled with one another and endeavoured to manage without the society around them.
Brasiliassa Penedon laaksossa on kukoistanut yksi menestyneimmistä suomalaisista siirtokunnista. Unelma vegetaristisesta unelmayhdyskunnasta romuttui kuitenkin lukuisiin ongelmiin. Nykyään suomalaisuus näkyy Penedossa pikku-Suomena, joulupukin talona sekä tanssipaikka Clube Finlândiana.
Elämä pastori Toivo Uuskallion yli 80 vuotta sitten perustamassa siirtokunnassa Brasiliassa oli kaukana paratiisista. Suomi näkyy silti edelleen keskellä sademetsää.
|
Matti Kurikka (1863-1915) oli suomalainen lehtimies, kirjailija ja utopiasosialisti, oman aikansa kiistelty julkkis. Ehkä parhaiten hänet tunnetaan epäonnistuneista hankkeistaan rakentaa ihanneyhteisöjä eri puolille maailmaa. Maineikkain niistä oli Sointula Kanadassa.
Tietokirjailija, tiedetoimittaja, tutkija, valt. lis. Teuvo Peltoniemi on mediatoimisto Sosiomedian oy:n päätoimittaja. Hän asuu Helsingissä ja Fuengirolassa Espanjassa.
Suomalaiset ihannesiirtokunnat ovat ulkosuomalaisten siirtokuntia, jotka perustettiin jonkin tietyn aatteen tai filosofian pohjalta. Yhteisöt olivat yleensä kooltaan hyvin pieniä ja lyhytkestoisia. Jotkut vanhemmistakin ihanneyhteisöistä ovat säilyttäneet suomalaisuutensa näihin päiviin asti.
Seitsemän veljestä sopii erinomaiseksi esimerkiksi ihmisen utopiapyrkimyksestä. Tyytymättöminä oloihinsa ja yhteiskuntamuotoonsa veljekset halusivat perustaa oman pienoisyhteiskuntansa kauas syvään korpeen. Seitsemän veljeksen tavoin monet suomalaiset ovat paenneet eksoottisten maiden impivaaroihin raivaamaan itselleen uusia kotipaikkoja, opetelleet vaivoin puhumaan ja lukemaan uutta kieltä, riidelleet keskenään ja yrittäneet tulla toimeen ilman ympäröivää yhteiskuntaa.
Kirsi Salo osti reilu vuosi sitten Kolumbiasta 60 hehtaaria maata ja talon. Siellä ei toimi matkapuhelinverkko netistä puhumattakaan, ja perillekin pääsee vain patikoimalla. Kirsille tila on paratiisi, jossa hän viettää neljäsosan vuodesta.
Osa 8 - Radikaalivihreys ja kehitysmaa-aktivismi toivat 80-luvulla lisämausteita niihin keitoksiin, joita hämmenneltiin Christianian, Kreuzbergin, Södermalmin ja helsinkiläiskommuunien yhteisökeittiöissä. Kommuunien elämäntapakokeilut muuttivat muotoaan saaden yleisesti hyväksytyn muodon.
Katsoin Arto Nybergin ohjelmasta Kirsi Salon haastattelua. Menin hänen sivuilleen, jossa on linkki Avokadomaata esitteleville kauniille sivuille. En tietenkään itse lähtisi enää seikkailuihin, mutta kiinnostavalta vaikuttaa. Mielestäni maailmaa voi parhaiten kokea edustajiensa välityksellä. Varmaankin Avokadomaan asukkaat tulevat kertomaan yhteisönsä vaiheista, lehti-ihmiset matkustavat paikalle tekemään raporttinsa.
Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.
”Toimiemme ja kiistelyittemme ensisijainen kohde olemme me itse. Olisi ylimielistä ajatella, että Gaia tarvitsee rukouksiamme tai parantavia hoitoja. Ihmiskunta itse on ajautunut tuhon partaalle eikä vain pelkän `sivilisaation selviytymisen´ vaan paljon perusteellisemmalla sydämen ja sielun tasolla. Me olemme vaarassa menettää sielumme. Emme tunnista omaa luontoamme, emmekä enää tiedä mitä on olla ihminen.” – Gary Snyder
Matti Kurikka (1863-1915) oli suomalainen lehtimies, kirjailija ja utopiasosialisti, oman aikansa kiistelty julkkis. Ehkä parhaiten hänet tunnetaan epäonnistuneista hankkeistaan rakentaa ihanneyhteisöjä eri puolille maailmaa. Maineikkain niistä oli Sointula Kanadassa.
Suomalaiset ihannesiirtokunnat ovat ulkosuomalaisten siirtokuntia, jotka perustettiin jonkin tietyn aatteen tai filosofian pohjalta. Yhteisöt olivat yleensä kooltaan hyvin pieniä ja lyhytkestoisia. Jotkut vanhemmistakin ihanneyhteisöistä ovat säilyttäneet suomalaisuutensa näihin päiviin asti.
Vanhin Etelä-Amerikan suomalaissiirtokunnista oli Argentiinan Misiones-laaksossa sijaitseva Colonia Finlandesa. Se perustettiin vuonna 1906, mutta kuihtui lähes täysin 30 vuotta myöhemmin. Elämä oli välillä hilpeää, joskus riehakastakin, mutta enimmäkseen vaikeaa. Jäljellä ovat enää muistot ja muutamat suomalaiset.
|
Scoop.it!
