 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Poro on puolikesy hyötyeläin, joka muistuttaa kantamuotoaan tunturipeuraa. Poron erinomaisesti sopeutunut pohjolan ankariin olosuhteisiin.
Poronhoito on perinteinen arktisten kansojen elinkeino. Suomessa sitä harjoittavat sekä saamelaiset, suomalais-saamelaiset, että suomalaiset. Se on käytänteiltään jossain kotieläintalouden ja metsästyksen välillä, sillä porokantoja hoidetaan aktiivisesti, mutta porot kuitenkin laiduntavat vapaina. Poronhoitoa harjoitetaan Euroopassa ja Aasiassa, sen sijaan Pohjois-Amerikan karibuja ei ole koskaan kesytetty[1]. Tässä artikkelissa esitellään lähinnä Fennoskandian ja erityisesti Suomen alueen poronhoitoa.
Peräpohjola on historiallisen Pohjanmaan pohjoisin osa, jota välillä on pidetty erillisenä maakuntanakin[4][5], mutta joka nykyisin luetaan Lapin maakuntaan. Se kuului pitkään Oulun lääniin, mutta vuodesta 1938 se muodosti tuolloin perustetun Lapin läänin eteläosan. Peräpohjolan itäisintä osaa sisältänyt Sallan–Kuusamon alue luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1940 ja uudelleen 1944.
Olaus Matthiae Lappo-Sirma, född omkring 1655, troligen i Sodankylä[1] i Kemi lappmark, död 1719 i Enontekis, var en samisk präst.
Tunturilappi on Lapin alue, joka sijaitsee Metsä-Lapin pohjoispuolella ja samalla yhtenäisen metsävyöhykkeen pohjoispuolella. Alue jakautuu Käsivarren Lappiin, Keski- ja Itä-Enontekiön tunturimaahan ja Inarin pohjoiseen tunturialueeseen. Alueella sijaitsevat muun muassa Kilpisjärven suurtunturit, Tšaibma, Harroaivi ja Tarvantovaara.[1]
Meri-Lappi on Perämeren rannikolla oleva Lapin nykymaakunnan lounaisosa, Pohjois-Pohjanmaan ja Ruotsin välissä oleva alue ja sama kuin Kemi–Tornion seutukunta. Aiemmin Meri-Lapilla saatettiin viitata myös Jäämeren rannikkoon Petsamossa sen ollessa osa Suomen Lappia vuosina 1922–1944.
Pohjoiskalotti on Fennoskandian pohjoisin osa. Pohjoiskalotin etelärajana toimii pohjoinen napapiiri, eli siihen kuuluvat Lapin lääni Suomesta, Norrbottenin lääni Ruotsista sekä Tromssan, Nordlandin ja Finnmarkin läänit Norjasta sekä Muurmannin alue Venäjällä. Pohjoiskalotin alueella on vähintään yksi sellainen päivä, jolloin aurinko ei nouse lainkaan ja yksi, jolloin aurinko ei laske lainkaan.
Jäämerentie on Rovaniemen ja Petsamonvuonon länsirannalla sijainneen Liinahamarin sataman yhdistänyt, vuonna 1931 kokonaisuudessaan valmistunut maantie. Jäämerentie oli valmistuessaan 531 kilometriä pitkä ja viisi metriä leveä.
Meänkieli on Ruotsin Norrbottenin läänissä asuvien länsipohjalaisten käyttämä kielimuoto, jota voidaan pitää joko erillisenä itämerensuomalaisena kielenä tai yhtenä suomen kielen peräpohjalaisista murteista.
Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemissä on 21 787 asukasta , ja sen pinta-ala on 747,28 km² , josta 95,38 km² maata, 7,38 km² sisävesiä ja loput 644,52 km² merta.[1] Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja tiheimmin asuttu. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Kemi on Lapin maakunnan kolmanneksi suurin kunta väkiluvultaan. Sana kemi tarkoittaa tallattua niittyä, jolle voi leiriytyä.
Tuntureiksi kutsutaan Fennoskandiassa sijaitsevia puurajan yläpuolelle ulottuvia pehmeämuotoisia vuoria. Tunturille ei kuitenkaan ole yksiselitteistä määritelmää. Kasvitieteilijät määrittelevät tunturin kasvillisuuden perusteella[1].
Korvatunturi (ven. kyrill. Корватунтури, joskus myös Корватундра, Korvatundra) on 486 metriä korkea tunturi Savukosken kunnassa Lapissa, Suomen itärajalla.[1] Se kuuluu UK-puisto-Sompio-Kemihaaran Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen.
Suomen kielen sanastossa on osa, jonka levikki rajoittuu suomeen ja saameen. Tällaiset sanat kuuluvat varhaiskantasuomalaiseen sanakerrostumaan, eli nykykielten kannalta suomalais-saamelaiseen sanastoon.
|
Poroerotus on tapahtuma, jossa porotokka ajetaan aitaukseen, pääasiallisena tarkoituksena merkitä vasat ja erottaa teuraaksi menevät porot muista. Samalla siitokseen jäävät eloporot luetaan lukulistoihin. Poroerotus on olennainen osa porotaloutta, joka on yhä tärkeä elinkeino suurimmassa osassa Lappia. Poron lihaa on vuosittain myytävänä noin kaksi miljoonaa kiloa.
Eero Antero Mäntyranta oli kilpahiihtäjä ja kolminkertainen olympiavoittaja. Hän oli kaikkien aikojen menestyneimpiä suomalaishiihtäjiä. Hän otti osaa neljiin olympialaisiin, joissa hän voitti seitsemän mitalia. Urheilu-uransa aikaan Mäntyranta toimi tullimiehenä ja liikunnanohjaajana ja urheilu-uran jälkeen yrittäjänä. Hän edusti Pellon Pontta vuodesta 1955 alkaen.
Revontultentie on Interreg-rahoitteinen ja yhteispohjoismainen matkailutie. Se alkaa Torniosta ja seurailee Tornionjokea, eli käytännössä valtatietä 21, Kilpisjärvelle, josta se jatkuu Tromssaan. Toisen osan tiestä muodostaa vastaava reitti Tornionjoen toisella puolella Ruotsissa nimellä Norrskensvägen. Tie ylittää pohjoisen napapiirin Pellon kunnassa Juoksengin kylässä
Lapinkylä on saamelaisyhteisöihin viittaava historiallinen käsite. Nimitys tarkoitti sekä tiettyä saamelaisten asumaa aluetta että sen ihmisiä. Saamelaiset asuivat suurimman osan vuotta hajallaan lapinveromaillaan, mutta keskitalven ajaksi he kokoontuivat yhteiseen talvikylään.
Lapin matkailu tarkoittaa matkailua, joka suuntautuu kotimaasta ja ulkomailta Suomen Lappiin. Suomen Lappia on pyritty jakamaan Perämeren rannikon Meri-Lappiin ja pohjoiseen Tunturi-Lappiin. Usein Kuusamo ja sen lentoasema lasketaan mukaan Lapin matkailuun, vaikka Kuusamo sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan puolella. Lapin matkailulle on ominaista voimakas sesonkiluonteisuus. Lapin matkailu jakaantuu talvi- ja kesäsesonkeihin, joista ensimmäinen on vilkkaampi. Matkailun vilkkain kuukausi on joulukuu. Lapin matkailua pyritään kehittämään ympärivuotiseksi.
Lapinnoita, saameksi noaidi, oli saamelaisyhteisön hengellinen tietäjä ja šamaani. Noidan tehtävä oli parantaa, torjua pahaa ja selvittää jumalien tahto.[1]
Rajantakaiset rahdinajot oli keväällä 1916 tavaraliikennettä Pohjois-Suomen ja naapurimaiden, Norjan ja Venäjän välillä. Norjassa tavaroiden satamapaikkoja olivat Skibotn ja Kirkkoniemi sekä Venäjällä Kantalahti. Suomessa kuljetusten lähtö- ja päätepisteitä olivat Karunki, Rovaniemi ja Oulu.
Kullanhuuhdonnalla tarkoitetaan kullan erottamista maalajista liikkuvan veden avulla. Suomen Lapissa Inarin ja Sodankylän kuntien alueella sijaitsevat kultakentät ovat ainoita alueita koko Euroopassa, jossa pintamaan kultaesiintymät ovat tarpeeksi suuria taloudellisesti kannattavalle kullanhuuhdonnalle. Lemmenjoen alueella on toiminut useita pää- tai sivutoimisia koneita käyttäviä kullankaivajia. Lisäksi lapiokaivuu on ollut suosittua harrastustoimintaa. Vuonna 2011 voimaan tullut uusi kaivoslaki kuitenkin lopettaa kaiken koneellisen kullankaivuun lyhyen siirtymäajan päättyessä sekä erittäin todennäköisesti vähentää myös harrastuspohjaista lapiokaivuuta lupamaksujen moninkertaistuessa.
Rovaniemi on Suomen kaupunki ja entisen Lapin läänin pääkaupunki, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa Lapin maakunnassa. Se on maakuntakeskus, yliopistokaupunki ja alueensa kaupan, hallinnon ja koulutuksen keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Rovaniemi erotettiin kauppalaksi Rovaniemen maalaiskunnasta vuonna 1929 ja vuonna 1960 Rovaniemen kauppalasta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä niin sanotusta uudesta kaupungista. Rovaniemen maalaiskunnan kanssa vuoden 2006 alussa yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 15. suurin kaupunki väestömäärältään ja Euroopan suurin kaupunki pinta-alaltaan.[7] Kaupunki on myös Pohjois-Suomen toiseksi suurin kaupunki Oulun jälkeen.
Tornionjoki on 510 kilometriä pitkä joki pohjoisessa Ruotsissa ja Suomessa. Joki alkaa Ruotsin puolella, mutta alajuoksu Muonionjoen yhtymäkohdasta etelään on Ruotsin ja Suomen rajajokea.
Lapin sota käytiin toisen maailmansodan aikana Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Saamelaiset ovat enimmäkseen Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa, vähäisemmässä määrin Suomen pohjoisosassa sekä Venäjällä Kuolan niemimaalla asuva kielellisesti uralilainen alkuperäiskansa.[5][6]
|
Scoop.it!
