 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Yrtit ovat muodostaneet aina 1800-luvun puoliväliin sakka tärkeimmän ja laajimman osan sairauksien hoitoon käytettyjen lääkkeiden raaka-aineista ja sen vuoksi lääketieteen ja kasvitieteen lähtökohdat ovat olleet ihmiskunnan varhaisista vaiheista alkaen kiinteästi sidoksissa toisiinsa. [Katso myös kirjoitusta Kasveista lääkkeiksi.]
Sotien poikkeuksellisissa oloissa yleensä kaikki tartuntataudit lisääntyvät. Erityisesti epidemioina esiintyvät tartuntataudit ovat usein heikentäneet sotaakäyvien joukkojen toimintakykyä, mikä on toisaalta koitunut vastapuolen hyödyksi. Lisäksi epidemiat ovat sotien aikana myös siviiliväestön uhkana ja usein ne ovatkin päässeet leviämään myös sen keskuuteen.
Lääkäriä tarkoittaviin sanoihin kätkeytyy länsimaiden kulttuurihistoriaa noin 2500 vuoden ajalta. Parantajan tehtävä on tietenkin paljon vanhempi, mutta tieteellisen koulutuksen saaneen lääkärikunnan voidaan katsoa syntyneen vasta antiikin Kreikassa noin 500 vuotta eKr.
Tautien nimiä ja nimistöjä, Arno Forsius
Tartuntatautien ongelmia (katso myös: Tautien historiaa ja Ihmisiä lääketieteen historiassa), Arno Forsius
Sukupuolielämä, Arno Forsius
Vitamiinit ja puutostaudit
Silmätaudit, Arno Forsius
Sairaanhoitajat ja kätilöt
Runoja ja käännöksiä, Arno Forsius
Raskaus ja synnytys, Arno Forsius
Barry, James (1795–1865) – nainen armeijan kirurgina
Dalle Donne, Maria (1778–1842) – italialainen naislääkäri, Bolognan kätilökoulun johtaja ja yliopiston synnytysosaston johtaja
Engström, Otto Ingemar (1853–1919) – synnytysten ja naistentautien hoidon kehittäjä Suomessa
Epämuodostumien historiaa ennen vuotta 1850
Forsius, Alva (1866–1935) – sosiaalinen auttaja, kätilö, naisasian edistäjä
Istukan syömisestä ja käytöstä hoitokeinona
Istukan tutkimuksen historiaa
Keisarileikkaus, sectio caesarea
Kunnankätilö, ensimmäinen Hollolan kunnan toimenhaltija
Kätilöistä Ruotsissa ja Suomessa ennen vuotta 1809
Lahden äitiysneuvonnan kehitys 1931–1985
Leidenius, Laimi (1877–1938) – synnytys- ja naistentautiopin professori Helsingin yliopistossa
Lilja-Johnsson, Rosa (1884–1943) – naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kätilötyön kehittäjä
Montessori, Maria (1870–1952) – lääkäri ja varhaiskasvattaja
Paré, Ambroise (1510–1590) – kirurgian uudistaja
Perinatologian eli sikiölääketieteen vaiheita
Raskausoksentelu, emesis ja hyperemesis gravidarum
Semmelweis, Ignác Fülöp (1818–1865) – lapsivuodekuumeen voittaja
Storch, Johann (1681–1751) ja hänen naispotilaansa
Synnytysten historiaa
Trendelenburg, Caspar (1755–1820) – ruotsalainen synnytyslääkäri
Turun synnytys- ja kätilöoppilaitos vuosina 1816–1833
Valtion sairaaloiden synnytysosastot Suomessa 1890-luvulla
Äitiysneuvonnan kehitysvaiheita
Puoskarit ja puoskarointi, Arno Forsius
Psykiatria ja psykologia, Arno Forsius
Antiikin ajan käsityksiä mielisairauksista
Brant, Sebastian (1457–1521) ja ”Narrien laiva”
von Feuchtersleben, Ernst (1806–1849) – psykiatrian unohdettu uudistaja
Freud, Sigmund (1856–1939) – psykoanalyysin luoja ja kehittäjä
Hermoromahdus – äkillinen uupumisreaktio
Hoffmann, Heinrich (1809–1894) – lääkäri ja kirjailija
Houruinhoidon johtokunta 1840–1878
Houruinhoidosta mielenterveystyöhön – katsaus psykiatrian vaiheisiin
Jalas, Rakel (1892–1955) – psykiatri sosiaali- ja väestöpolitiikan kehittäjänä
Jeesus Kristus parantajana
Kirurgia psyykkisten häiriöiden hoitona
Kulovesi, Yrjö (1887–1943) – työpaikkalääkäri, Tampereen kaupungin terveydenhuollon luottamushenkilö ja työntekijä, psykoanalyysin tienavaaja Suomessa
Lahden kaupunginsairaalan lastenpsykiatrian osasto 1957–1987
Lemmensairaus – onko se sairaus vai sydänsuru?
Lilius, Albert Henrik (1873–1947) – kasvatus- ja opetusopin professori, lastenpsykologian uranuurtaja Suomessa
Matkimisesta ja sen merkityksestä
Mayer, Robert (1814–1878) – lääkäri, fyysikko, potilas
Mesmer, Franz Anton (1734–1815) ja animaalinen magnetismi
Montessori, Maria (1870–1952) – lääkäri ja varhaiskasvattaja
Nielsen, Carl (1865–1931) ja hänen 2. sinfoniansa "De fire Temperamenter"
Psykiatrian historian suomenkielinen perusteos – kirjanselostus
Psykiatrisen lääkehoidon vaiheita ennen 1950-lukua
Pyhimykset parantajina
Sairaalasielunhoitotyö Lahdessa vuosina 1964–1989 (Osat 1 ja 2)
Sairaiden ja sairaaloiden sielunhoidon historiaa Suomessa 1980-luvulle saakka
Sairaiden sielunhoitoa Suomessa ennen 1700-lukua
Sielun ja ruumiin yhteys lääketieteen historiassa
(Snellman, J. V.) J. V. Snellmanin sielutieteen oppikirja
Spitteler, Carl (1845–1924), sveitsiläinen nobelkirjailija
Stahl, Georg Ernst (1659–1734) ja animismi
Stendhalin syndrooma eli taiteesta hurmioituminen
Tanssihulluus
Tegnér, Esaias (1782–1846) – runoilijan maanis-depressiivinen elämä
Temperamentin historiaa
|
Tämä kirjoitus on muokattu näillä kotisivuilla olevasta kirjoituksesta Sodankäynti ja epidemiat, jossa pilkkukuumetta on käytetty esimerkkinä merkittävästi sodankäyntiin vaikuttaneista kulkutaudeista. Pilkkukuume on varsinkin ajoittain ollut myös siviiliväestön keskuudessa suuria epidemioita ja paljon kuolleisuutta aiheuttanut tartuntatauti.
Pyhimykset suomalaisessa kansanparannuksessa
Suomalaiset ovat muodostaneet suomalaisugrilaisen kulttuurin ja kielen pohjoiseen suuntautuvan kiilan, jonka länsipuolelta alueelle virtasi germaanista, roomalaiskatolisen (katolisen) uskon kulttuurivaikutusta ja itäpuolelta vastaavasti slaavilaista, kreikkalaiskatolisen (ortodoksisen) uskon kulttuurivaikutusta. Kummaltakin puolelta tulevat virtaukset olivat sekä aatteellisesti että kielellisesti suomalaisille vieraita ja vaikeasti omaksuttavia.
Pyhimyskulttien sisältö ja käytäntö sekoittuivat vallalla olleisiin pakanallisiin palvontamenoihin. Toisinaan siitä aiheutui suorastaan kummallisia seurauksia, joiden jäänteitä on todettavissa kansanperinteessä ja kansanrunoudessa sekä kirkollisessa taiteessa. Kun suomalaiseen parannusperinteeseen kuului erilaisten loitsujen lukeminen, siirtyivät kansanmytologian aivoitusten mukana kristillisten pyhimystenkin nimet tautien synty- ja parannusloitsuihin. Niiden välityksellä tieto pyhimyksiin turvautumisesta eräiden tautien kohdalla on säilynyt meidän päiviimme saakka.
Tautien historiaa (katso myös: Tartuntatautien ongelmia), Arno Forsius
Syöpäläiset, Arno Forsius
Uskonto ja pyhimykset parannuskeinoina, Arno Forsius
Ympäristöterveydenhuollon historiaa (katso myös: Terveydenhoidon valvonta), Arno Forsius
Sikiökehitys, Arno Forsius
Sairaaloita ja hoitolaitoksia (katso myös: Raskaus ja synnytys), Arno Forsius
[Allergiasairaala] Eriksson-Lihr, Zaida (1895–1974) – lastentautien erikoislääkäri, allergiahoidon uranuurtaja Suomessa, Allergiasairaalan perustaja
Diakonissalaitoksen sairaala Lahdessa 1940–1971
Brofeldt, Simo (1892–1942) – kirurgi, Mannerheim-ristin ritari
Engström, Otto Ingemar (1853–1919) – synnytysten ja naistentautien hoidon kehittäjä Suomessa
Eskelin, Karolina (1867–1936) – lääkäri ja ensimmäinen Suomessa väitellyt nainen
af Forselles, Arthur (1864–1953) – ensimmäinen korvatautien professori Suomessa
Helsingin Diakonissalaitos: Snellman, Sofia Karolina (Lina) (1846–1924) – Helsingin Diakonissalaitoksen johtajatar
Honkapirtti, entinen Merilä, huvila Vesijärven rannalla
Keskussotilassairaala 2 ja Hämeen Sotilassairaala vuosina 1941–1994
Lahden Kansanopisto sotien jaloissa vuosina 1915–1918 ja 1939–1946
Lahden kaupunginsairaala 1910–1985
Lahden kaupunginsairaalan lastenpsykiatrian osasto 1957–1987
Lahden kaupunginsairaalan sairaalamuseo
Lahden Yksityissairaala 1947–1970
Lotilan vaivaistalon alkuvaiheet
Päijät-Hämeen keskussairaalahankkeen alkuvaiheet (1934–1939)
Päijät-Hämeen keskussairaalahankkeen toinen vaihe (1940–1946)
Päijät-Hämeen keskussairaalahankkeen kolmas vaihe (1947–1963)
Päijät-Hämeen keskussairaalahankkeen neljäs vaihe (1964–1976)
Raajarikkoisten koulu Helsinkiin 1890
Sairaaloiden ja hoitolaitosten nimiä
Sata vuotta vanhainkotitoimintaa Hollolassa (1982–1992)
Sotilassairaalat Lahdessa 1939–1945
Suomen hospitaalit
Tapanilan vanhainkoti vuosina 1931–1991
Turun Diakonissalaitos 1855–1863 [Kuvaus kirjoituksessa Sairaanhoitajien ammatillisen koulutuksen alkuvaiheista Suomessa 1800-luvun puolivälin jälkeen
Turun lääninlasaretti — Suomen ensimmäinen sairaala
Turun sairaanhoidollinen säätiö ja sairaanhoitajian ammatillisen koulutuksen alku Suomessa 1800-luvun puolivälissä
Viipurin ja Lahden Diakonissalaitoksen sairaalat vuosina 1873–1971 laitosdiakonian opetus- ja toimintaympäristönä
Viipurin ja Lahden Diakonissalaitoksen sairaaloista ja lääkäreistä vuosina 1869–1971
Viipurin kaupungin terveydenhuollosta vuosina 1812–1940
Viipurin terveydenhuollon perinteet ja niiden jatkuminen Lahdessa vuodesta 1940 alkaen
Ravinto, ravitsemustiede, painonhallinta, katso myös: Vitamiinit ja puutostaudit, Arno Forsius
Rakkaus, seksuaalisuus (seksi), mustasukkaisuus. Katso myös Sukupuolielämä, Arno Forsius
Punainen Risti, Arno Forsius
|
Scoop.it!
