Myös tiede valjastettiin 1800-luvulla muokkaamaan mielipiteitä kansakunnan heräämiselle ja autonomian puolustamiselle suotuisiksi. Esimerkiksi yleisen historian professori J. R. Danielson-Kalmari pyrki kokonaisvaltaisella historiankirjoituksella luomaan Suomelle omaa historiaa. Monet kansakunnan luomisessa mukana olleista humanisteista päätyivätkin myös oman tieteenalansa huipulle. Muun muassa kansainvälistäkin mainetta saaneet suomen kielen ja kirjallisuuden professorit M. A. Castrén ja August Ahlqvist muistetaan lähinnä Pohjois-Euraasian kielten ja kansojen tutkijoina, vaikka he molemmat olivat aktiivisesti mukana myös kansallisen identiteetin rakentamisessa. Myös kirjallisuuden professori Gunnar Castrén oli oman tieteenalansa merkittävä tutkija, jonka lausunnoilla oli kulttuuripoliittistakin painoarvoa.
Castrén M. A.
Koskimies Kaarlo Rafael
Långfors Arthur I. E.
Ramstedt Gustav Johan
Rein Karl G. T.
Suolahti Gunnar Wilhelm
Söderhjelm, J. W.
Wallin, G. A.
Westermarck Edvard A.
Åström, Emma Irene