1Uutiset - Lukemisen tähden

Ilta-Sanomien kolumnistina aloittava Teemu Keskisarja kirjoittaa, että antautuminen talvisodassa olisi merkinnyt Suomen armeijalle niskalaukauksia.

Nykyään todetaan useimmista sota-ajan ja muistakin aiheista, että ne ovat unohdettuja ja vaiettuja. Olli Kleemolan väitöskirjan aihe, suomalainen ja saksalainen vihollista kuvaava propaganda jatkosodan, tai Saksan tapauksessa Neuvostoliittoa vastaan käydyn sodan aikana 1941-1945 ei itsessään tällainen ole. Sen sijaan Kleemolan käyttämää valokuva-aineistoa on toistaiseksi käytetty pääasiallisena tutkimusaineistona vähän. Lisäksi kuvaamiseen liittyi varsinkin sotilaiden itsensä keskuudessa nyansseja, joiden soisi tulevan laajemmin ymmärretyiksi. Kleemolan tutkimus onkin historian perustutkimusta parhaimmillaan.

• ETUSIVU
• 1900-LUVUN ALKU
• 1930- LUKU
• TALVISOTA
• VÄLIRAUHA
• JATKOSOTA
• LAPIN SOTA
• JÄLLEENRAKENTAMIN

• ETUSIVU
• JOHDANTO
• SIVIILIVÄESTÖ
• MAANPUOLUSTUS
• TAUSTATEKIJÄT
• TIETOPANKKI

Vierumäellä sijaitsevan joukkohaudan vainajat aiotaan siirtää kirkkomaahan. Alueella saattaa olla toinenkin joukkohauta.

Suomalaisten SS-miesten toimista sodan aikana on paljastunut uusia tietoja.

Toldzgunin tapahtumiin liitetyn Karl-Erik Ladaun tytär Ulla Ladau-Harjulin on erittäin tuohtunut Kansallisarkiston SS-selvityksestä, joka nimeää hänen isänsä vuonna 1947 tehdyn kantelun perusteella mahdolliseksi teloituskäskyn antajaksi 31. joulukuuta 1942.

Josif Stalin uskoi Suomen kansan jakautuvan, kun Terijoella perustettiin Otto-Wille Kuusisen johtama kansanhallitus. Toisin kävi.

Tasan 80 vuotta sitten Neuvostoliitto lavasti laukaukset, joita se käytti tekosyynä talvisodan aloittamiseen. Totuuden myöntämiseen meni itänaapurilta yli 50 vuotta.

Lotta Svärd Verkkomuseon Lottagalleriat aakkosten mukaan järjestettyinä. Lotat on aakkostettu sukunimen mukaan gallerioihin

 Vaikka Suomen viime sotien historia on moneen otteeseen julistettu läpitutkituksi ja kuluneeksi aihepiiriksi, ainakin toistaiseksi oivaltavat tutkijat ovat kuitenkin kyenneet löytämään uusia näkökulmia sotiemme historiaan. Suomalaisen sotahistorian ja Venäjän pitkän linjan asiantuntija, tietokirjailija Carl-Fredrik Geust on uudessa teoksessaan tuonut esille aiheen, joka etenkin arkaluontoisuutensa vuoksi lienee pitkään pysynyt tabujen joukossa: Suomen armeijan palvelukseen toisen maailmansodan aikana loikanneet venäläiset.

Sota-ajan kirjeissä kaivattiin rakastettua, haaveiltiin yhteisestä ajasta ja jaettiin kuulumiset. Sota-ajan kirjeet virittelivät myös uusia rakkauksia.

Tutkimus suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmiin Saksan itärintamalla tarkentui: suomenkielisessä painoksessa on kaksi uutta lukua.

"Venäjän federaation silloinen presidentti Boris Jeltsin linjasi jo vuonna 1994, että talvisota oli Stalinin rikos Suomea vastaan", liitosta todetaan.

Kansallisarkiston SS-selvityksen uudessa painoksessa kerrotaan uutta tietoa suomalaisten SS-miesten vaiheista Kaukasuksella toisen maailmansodan aikana. Selvitys on tehty tasavallan presidentti Sauli Niinistön pyynnöstä.