1Uutiset - Lukemisen tähden

Turvallisuutensa puolesta pelkäävä Mannerheim ei olisi halunnut luopua presidentin tehtävästä.

Kekkonen ja hänen kuvastamansa aika

Suomen tie tasavallaksi huipentui heinäkuussa 1919

Suomi joutui 1940-luvulla tuomitsemaan sotaan ”syylliset” johtajansa vankilaan. Presidentti Risto Ryti sai pisimmän tuomion. Hänet armahdettiin 70 vuotta sitten, keväällä 1949, kommunistien ankarasta vastustuksesta huolimatta. Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo muistaa isoisänsä huumorintajuisena ja hienostuneena miehenä ja fammunsa Gerda Rytin perhettä koossapitävänä voimana.

Presidenttejä George H.W. Bush ja Mauno Koivisto yhdisti urheilullisuus ja näkemykset Neuvostoliitosta.

Yleisradion vanhin säilynyt ohjelmatallenne on presidentti P. E. Svinhufvudin uudenvuodenpuhe vuodelta 1935.

Presidentti Urho Kekkonen matkasi kolmeksi viikoksi vierailulle Kanadaan ja Yhdysvaltoihin syksyllä 1961. Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy ja tämän puoliso, rouva Jacgueline Kennedy tarjosi Kekkoselle ja rouva Sylvi Kekkoselle lounaan Valkoisessa talossa.

Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

Perjantaina alkavilla venemessuilla voi katsoa historiallista venekaunotarta, Kultarantaa, joka valmistui 1921 tasavallan presidentin kanslian tilauksesta. Tuohon aikaan presidentin kesäasunnolle Kultarantaan ei ollut siltaa. Veneellä piti tuoda paitsi asukkaat myös heidän kaikki tarvikkeensa.

Ihailtu Mannerheim

Tänään tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun K. J. Ståhlberg valittiin Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi. Tasavalta hallitusmuotona astui Suomessa voimaan 17. heinäkuuta 1919 ja ensimmäinen presidentti valittiin vaalissa noin viikkoa myöhemmin 25. heinäkuuta. Ståhlberg sai eduskunnan suorittamassa vaalissa 143 ääntä ja hänen vastaehdokkaansa C. G. E. Mannerheim 50

Sata vuotta presidenttejä – mutta jokainen Suomen 12 johtajasta on saanut eteensä omanlaisensa haasteet. Heitä on vaikea pistää paremmuusjärjestykseen, pohtii toimittaja Timo Kilpi.

Suomi joutui 1940-luvulla tuomitsemaan sotaan ”syylliset” johtajansa vankilaan. Presidentti Risto Ryti sai pisimmän tuomion. Hänet armahdettiin 70 vuotta sitten, keväällä 1949, kommunistien ankarasta vastustuksesta huolimatta. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin tulos oli etukäteen selvä. Ryti suhtautui loppusanoissaan tyynesti tulevaan: ”Isänmaan palveluksessa ei paikka ole ratkaiseva, vaan tahto. Se voi yhtä hyvin käydä päinsä vankilassa kuin presidentinlinnassa.”

Tämä materiaali on tehty opettajille ja muille kasvattajille inspiraation lähteeksi , kun perehdytte itsenäisen Suomen historiaan maamme presidenttien tarinoiden kautta.

Tänä vuonna juhlitaan presidentti Martti Ahtisaaren Nobel-palkinnon kymmenvuotisjuhlia. Ahtisaari kertoo Iltalehden erikoishaastattelussa, kuinka evakkotaival vaikutti hänen uraansa rauhan miehenä.

Rouva Ellen Svinhufvud oli taitava puutarhanhoitaja. Nyt hänen puutarhansa Luumäen Kotkaniemessä on entisöity lähes sadan vuoden takaiseen asuun.

Puutarhat

KELLO oli 15 maanantaina 31. joulukuuta 1917, kun senaatin puheenjohtaja (nykykielellä pääministeri) Pehr Evind Svinhufvud jätti Venäjän kansankomissaarien neuvostolle kirjelmän, jossa Venäjää pyydettiin tunnustamaan Suomen itsenäisyys.

Suomen satavuotiaassa historiassa on ollut Kekkosta, Nokiaa ja jääkiekkohuumaa - mutta tunnetko sinä kotimaasi historian? Testaa Iltalehden testillä.

Unto Hämäläisen 12-osainen kirjoitussarja alkaa. Ensimmäisessä osassa käsitellään Mauno Koiviston ja George Bushin yhteydenpitoa. Presidentit olivat yhteydessä vielä eläkkeelläkin.