1Uutiset - Lukemisen tähden

Koululaulutkaan eivät koululaitoksemme alkuvuosista lähtien olleet vain musiikkia ja laulamista, vaan niiden keralla avartui koko maailmankuva ja opittiin rakkautta kotia, kotiseutua ja synnyinmaata kohtaan. Koululauluilla tuli olla virkistyksen ohella voimakas sivistyksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä.

1800-luvulla oppikirjamateriaaleja kierrätettiin kirjasta ja maasta toiseen. Suomalaisen Aapisenkin taustalla on saksalainen oppikirja, jonka materiaali voi olla jopa 1700-luvun lopulta.

1800-luvun lopulla yleistynyt ylioppilaslakki on kokenut historiansa aikana muutoksen jos toisenkin. Lue ylioppilaslakin tarina!

Dokumentti näyttää surkuhupaisaa grafiikkaa vasta puolivälissä.

School 1900 - 1999

Valokuvanäyttelyn kuvat kertovat suomalaisen kouluruokailun eri vaiheista. Koululaisilla oli 1930- ja 1940-luvuilla lakiin kirjattu velvollisuus tuoda ruokatarpeita kotoa koulukeittolalle. (MUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMAT)

Monipuolinen aineisto sopii rikastuttamaan opetusta historian, äidinkielen, kuvaamataidon tai vaikka maantiedon tunneilla. Oppimistehtävät ja aineistokysymykset on suunniteltu yläkoulun historian oppitunneille, mutta osa tehtävistä on helposti sovellettavissa muidenkin aineiden oppitunneille ja vaikeustasokin vaihtelee, joten materiaali sopii eriyttämiseen.

Jo satoja vuosia ennen kirjapainotaidon kehittymistä monissa maissa lapset oppivat tuntemaan kirjaimet aapislaudan avulla. Aapislauta oli litteä puukappale, ja sitä kutsuttiin myös lukulaudaksi, kirjaintauluksi, aakkoslaudaksi tai Abc-laudaksi.

Miten uranuurtajien ideat vaikuttivat koululaitokseemme?

Entäpä jos voisit kokea uudelleen päivän omasta lapsuudestasi - tai kurkistaa vanhempiesi lapsuuteen? Napialan vanha koulu Tervakoskella avaa näkökulman siihen muutokseen, jonka Suomi on lyhyessä ajassa kokenut. Koulumuseo tarjoaa oppitunteja 1950-luvun kansakoulun tyyliin. Mutta vanhan rakennuksen historiaan kuuluu myös tragedia.

Itsenäisen Suomen eduskunta nosti yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi kansanopetuksen. Oppivelvollisuuslaki saatiin pitkien ponnistelujen jälkeen aikaiseksi vuonna 1921. Vasta 1930-luvulla jokaisessa kylässä tai ainakin sen läheisyydessä oli kansakoulu.

1970-luvun koulumonistetta käsitellyt yli 400-sivuinen kirja veti mutkat suoriksi ja syötti medialle yksipuolisen tulkintansa, miten Suomeen ujutetaan vallankumous.

Isoäitini kävi koulunsa Savossa, pienessä kylässä. Jokaisen lapsen piti tuoda raaka-aineita kouluun, joista sitten yhdessä valmistettiin koulussa ruokaa. Yksi toi viljaa, toinen perunaa, kolmas oli ehkä kerännyt syksyn mustikoita jälkiruoaksi. Kun isoäiti meni kansakouluun vuonna 1948, oli siellä jo tarjolla lain määrittämä lämmin ruoka ilmaiseksi. Ruoka oli yleensä velliä tai puuroa, mutta kyllä sillä nälkä lähti.

Vuonna 2008 Suomen peruskouluissa oli 561 061 oppilasta ja lukiokoulutuksessa 114 240. Yliopisto-opiskelijoita Suomessa oli 164 068. Näistä opiskelijoista 53,4 prosenttia oli naisia. Yliopistoissa suoritettiin yhteensä 38 200 tutkintoa. Ammatillisissa oppilaitoksissa oli vuonna 2007 yhteensä 203 184 ja ammattikorkeakouluissa 133 284.

Kuvataulut olivat olennainen osa luokkahuoneita aina 1860-luvun kansakouluasetuksesta pitkälle 1970-luvulle asti. Suosituiksi muodostuivat erityisesti oman maan maantiedettä, historiaa sekä suurmiehiä kuvaavat opetustaulut, joilla luotiin mielikuvaa Suomesta ja suomalaisuudesta. Kuvatauluja katsomalla oppilaat ovat vuosikymmenten ajan tutustuneet kotimaahansa; nyt oppilaiden kanssa voi tehdä kuvien avulla aikamatkan Suomi-kuvan historiaan.