1Uutiset - Lukemisen tähden

Ranskalainen Maupetruisin retkikunta toi Tornion ja Tornionlaakson maailmankartalle jo 1700-luvulla.

Lähde seikkailuun Maupertuis'n 1700-luvun Tornionlaaksoon!

Sotavankeja palasi kotiin jalattomina tai täysin torsoina. Kaikki eivät selvinneet matkasta hengissä.

Tornion seurakunnan pääkirkon, Alatornion kirkon paikka on Pohjoiskalotin varhaisimpia. Keskiaikaisesta harmaakivikirkosta laajennettu kirkko on yksi näyttävimpiä 1700-luvun lopun kivikirkkoja Suomessa. Kirkko ja pappilat hallitsevat maisemaa Tornionjokisuussa Pirkkiön saaren pohjoisosassa.

Ikivanha asutus, vanhat kirkkorakennukset, tiiviit yhteydet Ruotsiin ja komea joki ovat aina leimanneet Tornion seutua.

Sotavankeja palasi kotiin jalattomina tai täysin torsoina. Kaikki eivät selvinneet matkasta hengissä.

Mikä määrää , onko rakennus asema? Kuvassa http://vaunut.org/kuva/109821 on selvästi aseman nimikyltti postin väliaikaisessa makasiinissa. Kiitos, Erkki, Tornion Maakuntamuseon linkistä!Toinen ennakkoasenteeni on ollut hyväksyä, että raide jäälle tehtiin vain leskikeisarinnan junaa varten. Ei kai, kun oli mahdoton kuljetusurakka? Väite on luontainen, eihän sotasalaisuuksista voinut uutisoida. VR historiikki 1912-1937: ”talven 1914-1915 aikana Karungin rata teki suunnattomia palveluksia Suomen kautta kulkevalle …sen kautta tuotiin puuvillaa, nikkeliä, alumiinia, kuparia suunnattoman suuri määrä… hetken aikaa kansainvälisen liikenteen solmukohta… varsinkin Pietarista Riihimäen kautta suoraan Karunkiin tulevan pikajunan saavuttua… nähdä mitä kirjavimman matkustajajoukon… ruhtinaista, kreiveistä ja diplomaatista aina kurjimpiin sotapakolaisiin saakka.” Radoilta ja Ratojen Varsilta, Ilmar Talve 1963 eräässä muistelmassa s.119: ”Siellä… Torniossa ja Karungissa oli suuret aukeat alat täynnä tavaraa pelkän taivaan alla… Karungin rautatie oli rakennettu vain talvikäyttöön, jäätyneen maan päälle.” Suomen Rautatiet , Mikko Alameri1979: ” Karungin radalla liikenne alkoi 19.01.1915, ja Ruotsin puolella rata Haaparantaan avattiin va-liikenteelle 17.06.1915”. Eli kovin lyhyt oli Karungin loiston hetki. Kuvateksteissä lisää. Tarkoitukseni on esittää pari kysymystä. Ehkä joku jo tietää, tai sitten myöhemmin panee lisää merkille.

Maupertuis seurueineen jätti jälkeensä kiehtovia tarinoita 1700-luvun Tornionlaaksosta – paikallisista tavoista ja seurapiirielämästä aina ihmeelliseen luontoon keijuineen ja maahisineen.

Täällä voit tutustua rauhassa kokonaisiin näyttelyihin tornionlaaksolaisesta kulttuuriperinnöstä.

-. Oy Perä-Pohja. Sanomalehti. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

HISTORY Alatornio ( ruots. Nedertorneå) is a former municipality, now part of Tornio City area. Originally Alatorni

Lähde seikkailuun Maupertuis'n 1700-luvun Tornionlaaksoon!

Lauttamies-patsas on kunnianteko työlle. Sahateollisuuden syntyessä Tornionjoen suulle 1860-luvun alussa, tuli tarve saada raaka-ainetta myös ylempää joen vaikutuspiiristä. Tornion väylän varteen puut laskettiin kevättulvien aikana irtouittona. Täällä ne ”vittattiin” lautoiksi. Perusyksikkö lauttauksessa oli ”lasku” . Se oli kolmen tai neljän täysmittaisen tukin pituinen ja noin 8-9 metriä leveä tiiviisti toinen toisiinsa koivuvitsoilla kiinni kytket- ty kokonaisuus. Laskun jokaiseen nurkkaan sidottiin maasta juurineen revitty kanto. Tähän puolestaan kytkettiin suuri airo eli mela. Näillä sekä soudettiin että ohjattiin lauttaa.

Tornionjoen siikakanta on viime vuosikymmeninä huolestuttavasti pienentynyt ja siian nousun ajankohta viivästynyt. Ilmiön syitä on ryhdytty selvittämään rajan ylittävän kesäsiikaprojektin avulla.

Torniossa, Suomen ja Ruotsin rajalla, elää kummitustarina rakkauskirjeitään etsivästä nuoresta kauniista naisesta. Todellisuudessa hänen elämänsä oli kummitustarinaakin ihmeellisempi.

Ihmiskunta on osannut hyödyntää koskien ja putousten voimaa jo vuosituhansien ajan. Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimalaitos valmistui Tampereelle, Tammerkoskeen, vuonna 1891.