1Uutiset - Lukemisen tähden

Vapriikin kuva-arkiston avoimet valokuvat pirkanmaalaisista talvi- ja jatkosodassa.

Höyrylaiva Kuru upposi Tampereella syyskuussa 1929 vieden mukanaan 138 ihmistä. Erikoislähetyksemme käsittelee haaksirikkoa uutta teknologiaa hyödyntäen.

Lukiolaiset Oona Pätäri, Siina Kuusela ja Arvi Yrjölä asettuvat haastateltaviksi Tampereen yhteiskoulun eteen. Punatiiliseinässä on isoja koloja.

Historiallinen kuva tutusta kaupungista tai merkittävästä aikakaudesta on aina vaikuttavaa katsottavaa. Mutta oletko ajatellut kuinka paljon äänet vaikuttavat kokemukseen? Äänimaisema tuo ihan omanlaisensa tunteen kuvaan. Asian voi havaita helposti itse katsomalla vaikka elokuvaa ensin ilman ääniä ja tämän jälkeen äänien kanssa. Nyt pääsemme kurkistamaan miltä sodanaikainen Tampere näytti ja kuulosti.

Tervetuloa tutustumaan Tampereen muistolaattoihin ja muihin muistomerkkeihin.
Muistolaatat on jaoteltu kahteen osioon: henkilön muistolle ja tapahtuman muistolle.

Sivuista voit lähettää palautetta Tampereen nykytaiteen museolle palautelomakkeella.

Tampereen verinen taistelu ratkaisi Suomen sisällissodan vuonna 1918. Yksi sen silminnäkijöistä oli tuolloin 8-vuotias Kauko Lindell, joka kuvattiin legendaariseen valokuvaan Kauppatorilla (nyk. Keskustorilla) 6.4.1918.

Lähes sata vuotta sitten käydyn sisällissodan tapahtumat ravisuttivat tamperelaisia kovakouraisesti. Naapurit ja tuttavat saattoivat taistella asein toisiaan vasten. Osa kuvista onkin hyvin puhuttelevia ja koskettavia. Useassa kuvassa ruumiit makaavat vieri vieressä kaduilla Tampereen keskustassa.

Sisällissota Tampereella ja sen ympäristössä.

Tampere oli murjottu kaupunki keväällä 1918. Museokeskus Vapriikin julkaisemista kuvista näkyy sisällissodan ratkaisseiden taistelujen jäljet. Kaduilla lojui kuolleita. Tori täyttyi sotavangeista. Yle kävi Tampereen taistelun tapahtumapaikoilla ja kysyi kaupunkilaisten ajatuksia sodasta.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Pitkäniemen sairaala sijaitsee Pyhäjärven rannalla Nokialla. Suomen neljänneksi vanhimman psykiatrisen sairaalan toiminta on muuttunut yli sadan vuoden aikana suljetusta pienoisyhteiskunnasta avoimeksi organisaatioksi. Näyttely esittelee Pitkäniemen sairaalan historiaa perustamisesta nykypäivään saakka ja psykiatrisen hoidon kehittymistä 1900-luvulla. Verkkonäyttelyn Pitkäniemen sairaalan rakennukset ja puisto -osio kuvaa kultturihistoriallisten merkittävien sairaalarakennusten historiaa.

Näsijärvellä tapahtuneesta, tuhoisasta Kuru-laivan haaksirikosta on kulunut 50 vuotta. Onnettomuudesta pelastuneet muistelevat tapahtumaa. (1979)

Ota avuksesi mainio Museokompassi, niin löydät perille museoon kuin museoon Pirkanmaalla

Tampereella ihmiset hakeutuvat kivitalojen kellareihin suojaan. Elvi Majanen kirjoittaa kirjeeseensä hurjan selostuksen sodan suurtaistelusta. Koko maassa ruoka on vähissä. Multialla maalari Emil Pajula syö petturieskaa.

HISTORIA 1916 Suomessa elettiin teollisuuden kasvukautta ja säännösteltiin elintarvikkeita.

Tampereen taivas repesi huhtikuun 3. päivän vastaisena yönä vuonna 1918. Sisällissodan verisen kaupunkitaistelun viimeinen näytös oli alkanut. Kolme päivää myöhemmin punavangit seisoivat Keskustorilla.

Sisällissota Tampereella ja sen ympäristössä.

Explore Museokeskus Vapriikki's 498 photos on Flickr!

Sota ja sen jäljet näkyivät tamperelaisten, niin kuin kaikkien suomalaisten, arjessa pitkälle 1950-luvulle asti. Jatkosodan vuosina säännöstelytalous ja poikkeusolosuhteet vaikuttivat ihmisten elämään kaikilla tasoilla; kaupungissa vallitsi asunto-, elintarvike- ja vaatepula, terveydenhuolto toimi sodan ehdoilla, kouluja suljettiin opettajapulan takia tai ne toimivat vajaateholla, kotirintamalla perheenhuoltajien (yleensä äitien) vastuulla oli niin palkka-, talkoo- kuin kotityötkin. Henkisesti sota oli raskasta kaikille, mutta varsinkin heille, joiden omaiset menehtyivät rintamalla. Toisaalta epävarmuus ja huoli herättivät tamperelaisten auttamishalun ja yhteishengen, mikä ilmeni mm. erilaisina talkoina ja keräyksinä.

Sisällissota Tampereella ja sen ympäristössä.

Idmanin kavallusjuttu oli vuonna 1912 paljastunut Pohjoismaiden suurin kavallus, jossa Suomen Yhdyspankin Tampereen-konttorin johtaja Nils Idman kavalsi kymmenen vuoden aikana 9–10 miljoonaa markkaa – summa vastasi yhdeksää prosenttia silloisen Suomen suuriruhtinaskunnan budjetista. Idmanin johtaman konttorin kassassa oli miljoonien vaje ja useita velkakirjoja oli väärennetty ja lainoja oli myönnetty olemattomin vakuuksin. Kavaltamansa rahat Idman käytti nähtävästi keinotteluun, mutta hän käytti paljon rahaa myös taidehankintoihin.