1Uutiset - Lukemisen tähden

Hangon edustalla sijaitseva Bengtskärin majakka toimi sotanäyttämönä jatkosodan alussa heinäkuussa 1941. Aina majakan sisälle asti edenneisiin taisteluihin osallistui noin 1 500 miestä kaikissa aselajeissa.

Air war over Finland, Winter War, Continuation War, Finnish air Force, Finland Brewster Buffalo,

Jatkosodan rintamamiesten omat valokuvat kertovat toisenlaista tarinaa kuin viralliset sotakuvat.

Neuvostoliitossa partisaanien toiminta sankaroitiin. Se, mitä Suomessa tiedettiin, ei taas ollut sovelias muistamisen aihe.

Jatkosotaa on sanottu täysin aiheellisesti myös Suomen kolmanneksi vapaussodaksi. Ensimmäinen ja varsinainen Vapaussota Venäjän ja Suomen välillä puhkesi vuonna 1918 ja päättyi Tarton rauhansopimukseen 14.10.1920. Toinen vapaussota oli luonnollisesti Talvisota, jossa Venäjä yritti tuloksetta valloittaa koko Suomen.

Epäonnistuttuaan surkeasti koko Suomen valloituksessa Talvisodassa, niin Venäjä Välirauhan aikana valmistautui hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun.

Suomen valloitus ei suinkaan ollut imperialistisen Venäjän ainoana tavoitteena - ei toki - vaan Venäjä suunnitteli hyökkäävänsä länteen ja aikoi hyökätä maailmanhistorian suurimmin joukoin länteen heinäkuussa 1941. Onneksi Saksa kuitenkin ennätti hyökätä ensin itään, joten Venäjä ei onnistunutkaan valtaamaan koko Eurooppaa, vaan ainoastaan puoli Eurooppaa ja vain puoleksi vuosisadaksi.

Minä tahdon uskoa ajopuuteoriaan.

Valtioiden väliset suhteet kiristyivät Euroopassa 1930-luvulla. Paine alkoi Keski-Euroopasta Adolf Hitlerinjohtaman Saksan politiikan seurauksena.

Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin ehdotti maansa turvallisuuteen vedoten, että Suomi vuokraisi tai vaihtaisi sille Suomenlahden ulkosaaria. Suomi ei kuitenkaan suostunut ehdotuksiin. Kiristyvä ilmapiiri aiheutti sen, että Kannasta ryhdyttiin linnoittamaan ja pidettiin suuret sotaharjoitukset. Elokuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto sopivat yllättäen ulkoministerien Vjatseslav Molotovin ja Joachim von Ribbentrobinhyökkäämättömyyssopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa, että Suomi ja Baltian maat kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

Sarjassa kerrotaan jatkosodan viimeisen kesän ratkaisevista taisteluista ja aselevon jälkeisestä elämästä, esimerkiksi Porkkalan miehityksestä, Lapin sodasta, sotalapsista ja karjalaisten asuttamisesta.

Unohdettua historiaa: naisia soti punaisten joukoissa 1918.

Tähän tiedostoon on koottu perustiedot niistä viime sotien aikana sotatehtävissä olleista ja sodissa menehtyneistä, jotka kirkon- tai henkikirjojen mukaan kuollessaan olivat kirjoilla rajan taakse jääneessä Karjalassa. Tiedostoon kuuluvat myös ne menetetyssä Karjalassa syntyneet sotavainajat, jotka on haudattu luovutetun alueen hautausmaihin. Mukaan on pyritty myös ottamaan sodan takia nyky-Suomeen kirkonkirjansa muuttaneita kaatuneita, sikäli kun heistä on kyetty saamaan tietoja. 
Olen pahoillani, jos käytössäni olleiden lähteiden virheellisyyden tai puutteiden takia tiedostoon on jäänyt kirjaamatta sinne kuuluvia sankarivainajia.