1Uutiset - Lukemisen tähden

Maapallon muodon ja koon mittaus kesti 1800-luvulla peräti 40 vuotta. Suomenkin halki kulkevan Struven ketjun yksi mittauspiste sijaitsee Pyhtään edustalla Mustaviirin saaressa.

Kotimaa

Struven ketju edustaa tärkeää vaihetta itä- ja länsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa. Struven ketju on erityinen todiste melkein kolme vuosisataa kestäneistä maapallon muodon ja koon mittauksista.

Lapinjärveläisen kallion laelle on porattu matala reikä. Ei hevin uskoisi, että se on osa myyttistä Struven mittausketjua, joka juoksee halki Euroopan Ukrainasta Jäämerelle.

Keski-Suomessa on valmistunut selvitys Struven mittausketjun historiasta, nykytilasta ja tulevaisuuden hyödyntämismahdollisuuksista. Nyt valmistunut selvitys parantaa Keski-Suomen kaikkien mittauspisteiden tuntemusta, sillä keskisuomalaiset Struven mittauspisteet ovat olleet pitkään unohduksissa. Selvitystyön tuloksena on muotoutunut konkreettisia esityksiä eri toimijoille kuinka kohteita voitaisiin hyödyntää eri tavoin ympäristökasvatuksessa, virkistyskäytössä ja matkailussa. Kaikki mittauspaikat sijaitsevat korkeilla paikoilla, joten niistä voi avautua hienot näkymät laajalle alueelle. Raportissa on esitetty yksilöidysti millaisia toimia kohteissa voitaisiin tehdä niiden vetovoiman lisäämiseksi. Kehittämisehdotusten ohella raportissa käsitellään muinaismuistoihin liittyvää lainsäädäntöä ja toimintatapoja sekä esitetään toive mittauspisteiden huomioimisesta maankäytön suunnittelussa.

Struven kolmiomittausketju liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005 ja se on Suomen kuudes maailmanperintökohde. Nimensä ketju on saanut saksalaissyntyiseltä tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struvelta, joka päätti 1800-luvun alkupuolella selvittää tarkemmin maapallon koon ja muodon kolmiomittauksilla ja tähtitieteellisillä havainnoilla.

Struven mittausketju otettiin vuonna 2005 Unescon Maailmanperintöluetteloon. Ketjun mittauspisteitä on kymmenessä maassa: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova. Kohde hyväksyttiin Maailmanperintöluetteloon näiden maiden yhteisen esityksen pohjalta.

Suojeltavista mittauspisteistä kuusi sijaitsee Suomen alueella: Stuor-oivi (nimi nykyasussa Stuorrahanoaivi) lähellä Norjan rajaa, Avasaksa (Aavasaksa) ja Tornea (Alatornion kirkko) Länsi-Lapissa, Puolakka (Oravivuori) Korpilahdella sekä Porlom II (Tornikallio) Lapinjärven Porlammilla ja Svartvira (Mustaviiri) Pyhtään saaristossa.

Kolmiomittaustorneista koostuva Struven ketju ulottuu Suomen lisäksi yhdeksään muuhun maahan. Matkailun edistämiskeskuksen arvion mukaan Korpilahden mittauspisteellä vierailijoita on vuosittain noin 5000. Oravinvuorelta avautuvasta 1800-luvun kolmiopisteestä avautuvat upeat näkymät Päijänteelle.

Muutaman kilometrin päästä Tornion keskustasta etelään löytyy Alatornion kirkko - pienellä etsimisellä, sillä opasteet eivät suorastaan hyppää silmille teiden varsilla. Muutama ruskeapohjainen kyltti kuitenkin viittoo kirkonmäelle sen kunniaksi, että Alatornion kirkon yllä kohoava kellotorni kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin: tornissa on yksi Suomen kuudesta suojellusta Struven ketjun mittauspisteestä. Struven kolmioketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä, joiden avulla mitattiin maapallon kokoa ja muotoa vuosina 1816-1855, tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struven johdolla.

Astronomi Friedrich Georg Wilhelm Struven ajatukset maan muodosta ja koosta johtivat suurimittaiseen astemittausmatkaan, jonka tarkoituksena oli todistaa, että maa on litteä napaseuduilta.

Valtioneuvosto päätti torstaina esittää uutena kohteena Unescon maailmanperintöluetteloon ns. Struven kolmionmittausketjua. Suomesta kohteeseen on valittu kuusi ketjun pistettä, joista yksi sijaitsee Lapinjärvellä ja yksi Pyhtäällä.

Struven ketju on kymmenen maan läpi kulkeva kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä.