 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Johan Vilhelm Snellman oli suomalaismielinen filosofi, kirjailija ja sanomalehtimies. Hän korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle.
Snellman filosofina, journalistina, poliitikkona ja isänä
Johan Vilhelm Snellman oli suomalaismielinen filosofi, kirjailija ja sanomalehtimies. Hän korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle.
Suomen valtiollinen itsenäisyys täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kuitenkaan keskeisimpien itsenäisyyskehitykseen vaikuttaneiden henkilöiden elämän ja toiminnan kokonaiskertomukset eivät ole kovin hyvin tunnettuja.
Ajan sanomalehtien suhtautuminen Snellmanin 100-vuotisjuhlaan on hyvä kurkistusikkuna suurlakon jälkeiseen politiikan kenttään. Lehtisensuuri oli hellittänyt ja uudet sosiaaliset uudistukset olivat oven takana. Näin Snellmania muisteltiin:
Johan Vilhelm Snellman (1806–81) tunnetaan Suomessa ennen muuta kansallisena herättäjänä, journalistina ja valtiomiehenä. Peruskoulutukseltaan Snellman oli kuitenkin filosofi ja aloitteli 1830-luvulla lupaavasti akateemisen filosofin uraa. Filosofia limittyi alusta alkaen muuhun yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen toimintaan. Itse asiassa ehdottoman rajan vetäminen Snellmanin filosofian ja muun toiminnan välille on harhaanjohtavaa, sillä Snellman ei itse näin tehnyt. Snellman on perinteisesti nähty puhdaslinjaisena hegeliläisenä. Snellmanin uskollinen hegeliläisyys ei kuitenkaan tarkoita, ettei hänen filosofiallaan olisi annettavaa Hegel-tutkimukselle tai filosofialle ylipäänsä. Juuri ne yksityiskohdat, joissa Snellman tekee eroa "Berliinin mestariin", sekä asiat, jotka pienen kansakunnan edustaja näkee toisin kuin eurooppalaisen suurvallan akateeminen tähti, ovat nykykatsannossa valaisevia. Erityisesti Snellmanin tapa korostaa logiikkaa Hegelin filosofian koossa pitävänä voimana tarjoaa aineksia myös 2000-luvun Hegel-luennalle.
More than two centuries after his birth, Johan Vilhelm Snellman remains one of the most influential architects of Finnish society. Philosopher, scholar, journalist and politician, he came to acquire towering importance for the genesis of Finnish literature, and, ultimately, Finnish national identity.
J. V. Snellman hahmotti Suomen Venäjän-suhteen reaalipoliittisen tradition uutta kansalais- ja valtiopäiväyhteiskuntaa vastaavaksi ja pyrki rakentamaan Suomen sosiaalisen tulevaisuuden kansalaisyhteiskunnan kehittämisen pohjalle. Tämä päämäärä edellytti kansan suurten joukkojen sivistämistä ja se taas suomen omaksumista kulttuuri- ja hallintokieleksi. Snellman ei osallistunut varsinaiseen fennomaaniseen puoluepolitiikkaan; hän ei ajanut nopeaa sosiaalista muutosta vaan ensi sijassa sivistyneistön kielenvaihdosta.
Suomen valtiollinen itsenäisyys täyttää sata vuotta vuonna 2017. Kuitenkaan keskeisimpien itsenäisyyskehitykseen vaikuttaneiden henkilöiden kirjallisista jäämistöistä nousevia kokonaiskertomuksia ei ole vielä avattu. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla tarjoaa erinomaisen ajankohdan kansakuntamme arvojohtajien, itsenäisyyden perustajaisien ja -äitien, koottujen teosten arkistolähteisiin perustuvaan sähköiseen julkaisemiseen.
Fennomania, suomenmielisyys, suomenkiihko[1] oli suomalaisten kansallisen heräämisen liike, joka syntyi 1800-luvun alkupuolella ja vaikutti erityisesti saman vuosisadan jälkipuolella. Fennomaniaan sisältyi pyrkimys saattaa suomalaisuus ja suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa. Myöhemmin fennomania on usein suomennettu suomalaisuusliikkeeksi, mutta käsite ei ole vakiintunut.lähde? Vastareaktio, ruotsalaismielinen svekomania, syntyi kun osa suomenruotsalaisista alkoi kokea vahvistuneen suomalaisuusliikkeen uhaksi identiteetilleen.
Joulukuu 1857 - syyskuu 1859. Esittelyjä ja otteita.
Laaja-alainen Snellman toimi pitkän elämänsä aikana monessa roolissa: opiskelijapoliitikkona, eurooppalaisena filosofina, kulttuurimatkailijana, koulunrehtorina, sanomalehtimiehenä, filosofian professorina, valtiovarainasioiden senaattorina, valtiopäivämiehenä, useissa kulttuuri- ja talouselämän luottamusmiestoimissa sekä aviomiehenä ja perheenisänä. Toiminnan kaari kulkee Nikolai I:n ajan vaiennetusta totuudentorvesta Aleksanteri II:n ajan keisarin neuvonantajaksi korkeisiin virkoihin. Snellmanin mukana matkustetaan Tukholmassa, Pietarissa, Keski-Euroopassa ja ennen kaikkea Suomessa Helsingistä Ouluun ja Turusta Kuopioon. Kirjallisuus- ja sanomalehtiartikkelibibliografia kokoaa laajan tutkimuksen. Seikkaperäinen kronologia auttaa jäsentämään Snellmanin elämän vaiheita.
|
Suomen lippu liehuu tänään J.V. Snellmanin kunniaksi.
J. V. Snellman oli fennomaani, kansallisfilosofi, lehtimies, professori, senaattori, talousmies, valtiopäivämies ja perheenisä. 12.5. vietetään Snellmanin ja suomalaisuuden päivää.
Suomalaisen suurmiehen, Johan Vilhelm Snellmanin elämästä on julkaistu kaikille avoin lähdeportaali (siirryt toiseen palveluun). Sinne on koottu kaikki Snellmanin teokset, elämäkerta ja tutkimuksia. Lähteiden laajuus on 25 000 sivua.
J.V. Snellman (1806-81) tunnetaan suomalaisuuden filosofina, ja kirjallisuus oli hänen mukaansa aivan keskeinen voima suomalaisuuden rakentamisessa. Hän katsoi, että kaunokirjallisuus on keskeisessä asemassa kansan henkisessä elämässä.
J. V. Snellman skapade den realpolitiska traditionen i Finlands förhållande till Ryssland för att motsvara det nya medborgarsamhällets och det parlamentariska systemets fordringar, och strävade till att utveckla de sociala förhållandena i Finland på medborgarsamhällets grund. Detta mål kunde bara uppnås om folkmajoriteten bibringades bildning och kultur, vilket i sin tur förutsatte att finskan infördes som kultur- och ämbetsspråk. Efter ingående studium framför allt av filosofi införde Snellman på 1840-talet en offentlig debatt och samhällskritik i modern mening i Finland. Han råkade först i onåd hos myndigheterna, men efter Alexander II:s trontillträde, då regeringen inledde en ny reformpolitik, utnämndes han till professor 1856. År 1863 utnämndes han till senator och chef för finansexpeditionen. Snellman deltog inte i den fennomanska partipolitiken, och drev inte på en snabb social förändring, utan verkade främst för ett språkbyte inom den bildade klassen.
Miksi kuvassa on 10000, kun tekstissä puhutaan satasesta? * Toukokuun 12. on Suomalaisuuden päivä , jota vietetään J.V
Suomessa on viime vuosina melkein kahden vuoden välein saatu tarkastella suomalaisen kansakunnan 200-vuotista rakennustyötä keskeisten suomalaisten kansakunnan rakentajien juhlavuosina. Vuosina 1998, 2002 ja 2004 vietettyjen Zachris Topeliuksen, Elias Lönnrotin ja J. L. Runebergin juhlavuosien jälkeen tänään alkavan Johan Vilhelm Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlavuoden aikana tullaan vielä laajemmin ja tarkemmin tuomaan hänen elämäntyönsä kautta näkyviin sivistyksen voima kansakunnan rakennustyössä.
Johan Vilhelm Snellman oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä.
Vaikka suomenkieliset esi-isämme puhuivat suomea, ja Suomen saatua autonomisen aseman Ruotsista ja tätä kautta vähemmistökielen muututtua enemmistökieleksi, ei suomenkielen asema ollut vakaa. Kun jo lähes koko 1800-luvun puolivälin sivistyneistö puhui äidinkielenään ruotsia, kaksikielisyys lisääntyi vähitellen myös muun väestön keskuudessa.
Vuonna 2006 vietettiin valtakunnallista J. V. Snellmanin juhlavuotta, kun hänen syntymästään tuli kuluneeksi 200 vuotta. Kuopio julistautui vuosiksi 2005–2007 J. V. Snellman –kaupungiksi, ja siksi juhlavuoden avaus tapahtui 3.1.2006 Kuopion musiikkikeskuksessa. Kuopio ja Snellman-instituutti kiittää juhlaan osallistuneita ja sen valmisteluissa mukana olleita tällä kiitosjulkaisulla. Tämä julkaisu koostuu pääosin avausjuhlassa pidetyistä esitelmistä, puheista ja tervehdyksistä ja se julkaistaan tässä asussa ainoastaan internetissä. Tekstit on julkaistu englanniksi käännettyinä 2006.
Johan Vilhelm Snellman oli suomalaismielinen filosofi, kirjailija ja sanomalehtimies. Hän korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle.
|
Scoop.it!
