Your new post is loading...
Your new post is loading...
Rajala lähestyy Runebergiä naissuhteiden kautta. Muitakin teemoja tietysti löytyy, mutta kyseinen viitekehys korostuu. Lisäksi Rajala esittää mielenkiintoisia yksittäisiä tulkintoja Runebergistä.
Nimien alkuperää koskevia kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia.
5. helmikuuta juhlitaan Runebergin päivää. Mutta minkäslainen tyyppi tämä Johan Ludvig olikaan, jonka kunniaksi herkuttelemme tortuilla? Tsekkaa tärkeimmät tiedot minielämäkerrasta kahdessa minuutissa!
Runebergin runot ovat yhä osa elävää suomea, ja monet hänen säkeensä ovat mukana päivittäisessä kielenkäytössä varsin arkisissa yhteyksissä.
Runebergin päivää vietetään 5.2. Arkipäivässä nimi esiintyy lähinnä Runebergin tortussa, joka on perimätiedon mukaan Fredrika Runebergin kotona olevista aineksista kehittämä leivonnainen. Ruotsissa on Projekt Runeberg, mutta meidän kansallisrunoilijamme on naapurimaassa lähinnä kuriositeetti, vaikka kylläkin oppineet hänet tietävät ja muistavat.
Johan Ludvig Runeberg oli suomalainen runoilija, opettaja, toimittaja ja professori. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen ruotsiksi kirjoittamansa työt vaikuttivat voimakkaasti myös Ruotsin kirjallisuuteen.[1] J. L. Runebergin puoliso oli kirjailija Fredrika Runeberg.[2]
5. helmikuuta juhlitaan Runebergin päivää. Mutta minkäslainen tyyppi tämä Johan Ludvig olikaan, jonka kunniaksi herkuttelemme tortuilla? Tsekkaa tärkeimmät tiedot minielämäkerrasta kahdessa minuutissa!
Runebergintorttu on erikoinen leivos. Se on hyvin vaatimaton ja yksinkertainen. On yleinen käsitys, että Runebergintortun on kehittänyt Johan Ludvig Runebergin vaimo Fredrika Runeberg, joka leipoi niitä makeanpersolle miehelleen. Leivos- ja kahvilakulttuurin tuntijan, emeritusprofessori Bo Lönnqvistin mukaan leivoksen on kehittänyt kuitenkin jo aikaisemmin kondiittori Lars Astenius Porvoossa, jolta leivokset ostettiin Runebergien kotiin.
Suomen kansallisrunoilijaa juhlitaan lipuin ja tortuin.
Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana ja hänen tuotannollaan on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa. Runebergin päivä on vakiintunut liputuspäivä.
Runoilija Runebergin tunnetuimpia tekstejä on Maamme-laulu. Suomen kansallislaulussa riitaisat sodat ovat ohi ja usko tulevaisuuteen on vahva.
Kulttuuri
Lottamuseon lifestyle-blogissa Nostalgiset Naiset tarinoidaan Runebergin päivästä ja paljastetaan Lottamuseon kanttiinin runeberginkakkuohje.
|
Kansallisrunoilija J. L. Runebergillä oli 20 vuotta suhde runoilija Emilie Björksténin kanssa. Toisena naisena oli rankkaa, mutta Runeberg lupasi puhua heidät molemmat taivaaseen.
Mitä tiedät Suomen kansallisrunoilijasta?
Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin teosten suomennoksia on talletettu SKS:n arkistoon satoja sivuja. Käsikirjoituksissa on nimekkäiden suomentajien - kuten Otto Mannisen ja Paavo Cajanderin - julkaistuja käännöksiä, mutta myös tuntemattomampien yrittäjien julkaisematta jääneitä töitä. J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlavuonna 2004 laadittu tietopaketti esittelee SKS:n Runebergiin liittyviä aineistoja.
Johan Ludvig Runeberg on Suomen kansallisrunoilija. Hänet muistetaan runoilijana, mutta Runeberg toimi myös opettajana ja toimittajana. Runebergin vaikutus suomalaisen kansallisidentiteetin syntyyn on suuri. Hän loi 1830- ja 1840-luvulla ihannekuvan Suomen kansasta ja luonnosta.
Runoilija J. L. Runeberg loi ihannekuvan Suomen kansasta ja Suomen luonnosta ja antoi Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomelle moraalisen identiteetin, olemassaolon oikeutuksen. Runeberg oli jo eläessään merkittävä kulttihenkilö, ja hänen muistonsa kunnioittaminen saavutti palvonnanomaisia mittoja.
Mitä tiedät Suomen kansallisrunoilijasta?
Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Mutta myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta.
Maanantaina vietetään J.L. Runebergin päivää. Testaa, miten hyvin tunnet Suomen kansallisrunoilijan.
Kansallisrunoilija J.L. Runeberg nousi jo omana aikanaan kuuluisaksi ja jätti varjoonsa muut kirjailijat – varsinkin ympärillään olevat naiset. Fredrika-vaimo onnistui sentään huushollin hoidon keskellä kunnostautumaan historiallisten romaanien kirjoittajana. Sen sijaan harva tietää, että Runebergilla oli myös kirjoittava sisko, Carolina Runeberg. Hän oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka julkaisi runokokoelman omalla nimellään.
Kansan suussa kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg elää edelleen. Kun joku puoltaa kantaansa kaunopuheisesti, hän puhuu "kuin Ruuneperi". Helsingin yliopiston Euroopan historian professori ja historiantutkija Laura Kolbe uskoo, että sanonnan sankari olisi itsekin hyväksynyt ilmauksen.
Kotimaa
Sunnuntaina vietetään J.L. Runebergin päivää. Testaa, miten hyvin tunnet Suomen kansallisrunoilijan.
|