Get Started for FREE
Sign up with Facebook Sign up with X
I don't have a Facebook or a X account
 Your new post is loading...
Your new post is loading...
Scoop.it!
Moni miettii, miksi suomalaiset sanovat mustasukkainen. Miten ihmeessä asia liittyy mustiin sukkiin? Itse asiassa ei mitenkään. Ruotsalaiset sanovat svartsjuk (mustankipeä). Sjuk on suomalaisten korvissa äänteellisesti hyvin lähellä sukka-sanaa, joten on ollut helppo ruveta sanomaan mustasukkainen. 
No comment yet.
Sign up to comment
Scoop.it!
Aisankannattaja Olen itsekin monesti ihmetellyt tämän sanan alkuperää. Miten niin petetyksi tullut mies joutuisi kannattelemaan jotakin aisaa? Mikä aisa lienee kyseessä? No, etymologia on mielenkiintoinen. Tapahtui nimittäin Suomessa hevosajoneuvojen aikakaudella, että mies vaimoineen oli vuokrakuskin kuljettamilla rattailla matkalla Raumalta Uuteenkaupunkiin. Miehen nimikin on tiedossa, mutta jätän sen mainitsematta hienotunteisuussyistä. Kesken matkan rikkoutui hevosten vetämistä rattaista pyörä. Silloin kuski ehdotti, että nainen siirtyisi syrjemmälle metsän siimekseen lepäämään sillä välin kun he miehen kanssa korjaisivat pyörän. Pyörän irrotettuaan kuski pyysi miestä kannattelemaan vaunuja aisasta, jotteivät ne keikahtaisi, jolloin olisi vaarana että pyörän akseli katkeaisi. Itse kuski sanoi menevänsä sivummalle pyörää korjaamaan. Hän menikin, mutta ennen pyörän korjaamista hän pikaisesti mutta tulisesti lemmiskeli nuoren rouvan kanssa. Koko sen ajan mies kannatteli vaunuja aisasta. Joten niin yksinkertainen oli tämän ilmauksen alkuperä.
Scoop.it!
From
www
Kieli on niin arkipäiväistä, että sitä ei tule juurikaan mietittyä. Mutta kun sitä tulee mietittyä, huomaa kaiken itsestään selvän olevankin astetta pulmallisempaa. Teillä liikkumisen sanastossa on paljon yhdyssanoja, joiden logiikan voi usein päätellä ihan omatoimisesti. Esimerkiksi ajatus sanan moottoripyörä takana on todennäköisesti se, että pyörä-nimisessä laitteessa ei normaalisti ole moottoria, mutta tässä tapauksessa sellainen on ja sen pitää näkyä nimityksessä. Yhdyssanojen paloittelun jälkeen kysymykseksi kuitenkin nousee, mikä niiden palasten alkuperä on.
Scoop.it!
Kansanetymologia on etymologia (eli selitys sanan alkuperästä), jota ei ole tehnyt tieteellinen taho. Perinteiset kansanetymologiat ovat osa tarustoa, niitä voidaan muiden kertomusten ohella välittää sukupolvelta toiselle. Toisaalta kansanetymologiat voivat myös olla moderneja ilmiöitä, kuten kaupunkitarinoita. Monilla paikannimillä on kansanetymologinen selitys. Monissa kertomuksissa paikannimi käsitetään johdokseksi paikan myyttisen perustajan nimestä tai jostain ilmiöstä tai asiasta, joka vaikutti paikan perustamisen aikoihin. Esimerkiksi Norjan kerrotaan saaneen nimensä perustajansa Norr-kuninkaanpojan nimestä, Limingan taas Limmi-jättiläisen nimestä. Perinteiset, myyttiset kansanetymologiat eivät ole tieteilijöidenkään näkökannalta roskaa, vaikka voivatkin selittää sanan alkuperän väärin, sillä ne ovat osa arvokasta tarustoa. Ne eivät välttämättä kerro siitä, miten sana on todellisuudessa saanut alkunsa, mutta ne kertovat pikemminkin ihmisestä, siitä millaisia selityksiä ihmiset ovat taipuvaisia antamaan asioille ja sanoille. Kansanetymologiat auttavat osaltaan ymmärtämään, miten ihmiset ennen uskoivat asutuksen, asioiden ja ilmiöiden saaneen alkunsa.
Scoop.it!
ahmaista, ahmia
merkitys hotkaista, hotkia, syödä hotkimalla, nopeasti alkuperä On esitetty, että tämän ilmauksen alkuperä johtuisi sanasta "ahma". Joku on ehkä ajatellut, että ahma syö saaliinsa nopeasti, hotkimalla. Tämä kuitenkin on virheellinen päätelmä. Näiden verbien oikea kantasana on "ahmu". Kuten kaikki 1800-luvulla eläneet tietävät, ahmu oli eräänlainen heinähäkki. "ahmuri" oli heinämies tai -nainen, joka mätti heiniä ahmuun. Ahmuri tuli myöhemmin tarkoittamaan ahmattia. Näin ollen: heiniä "ahmittiin" heinähäkkiin eli ahmuun.
Scoop.it!
Suomen kielen omaperäisyys tekee myös sanastosta omanlaisensa. Peruspiirteiltään suomen sanat eivät muistuta useinkaan yhtään vieraiden kielten sanoja, mutta toisaalta suomessa on myös nykyään paljon lainasanoja, jotka on hyvin suoraviivaisesti vain mukautettu suomen kielen äännejärjestelmään.
Scoop.it!
Tuota että makustelee sanoja, on pidetty yhtenä skitsofrenian oireena, mutta toki sitä esiintyy terveilläkin, minusta se on sympaattista ja luovaa. Lauri Viita oli skitsofreenikko, mutta vielä terveitten kirjoissa ollessaan hänellä oli tämä taipumus. Hän keksi muka parempia ilmauksia kuin vakiosanat; monet olivatkin hyviä, mutta eivät yleistyneet. Olen nähnyt Säterin sairaalamuseossa kirjan, jossa jo yhdellä sivulla oli siististi tehtyjä merkintöjä siitä, miten ko. termit olisivat täsmällisempiä. En muista mikä se kirja oli, saattoi olla Raamattukin.
Scoop.it!
Nämä ovat nimityksiä erilaisille veneille ja laivoille
|
Scoop.it!
Sivistyssanat ovat sanoja, joilla sivistyneet ihmiset keskustelevat vaikuttaakseen sivistyneiltä. Sivistyssanaksi ei kelpaa suomenkielinen sana. Se on siihen liian ymmärrettävä ja yksinkertainen. Siksi sivistyssanat on lainattu muista, mieluiten sivistyskielistä, joissa ne alun perin ovat tarkoittaneet ihan tavallisia asioita, ja ihan sivistymättömät ihmiset ovat käyttäneet niitä.
Sanan sivistys toi kieleemme yliopistomies ja kielenkääntäjä Reinhold von Becker 1800-luvun alussa. Se on johdettu sanasta siveä, joka tavanomaisen merkityksensä lisäksi on suomen murteissa tarkoittanut säyseää, siivoa, siistiä, sievää ja hyvää. Verbi sivistää on tarkoittanut siistimistä, siivoamista, raivaamista ja koristamista.
Scoop.it!
Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus[1] tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia. Se on menetelmällisesti läheisessä yhteydessä äännehistoriaan. Sanaa etymologia käytetään myös synonyymina sanan alkuperälle.[1] Etymologia tutkii toisaalta sanojen äänneasun, toisaalta sanojen merkitysten historiaa. Se esittää rekonstruktioita sanojen varhaisimmista äänneasuista ja selvittää sanojen lainautumissuuntia kielestä ja kielikunnasta toiseen. Etymologian tutkimustuloksia julkaistaan tieteellisten artikkelien lisäksi etymologisissa sanakirjoissa. Moderni etymologia tutkii sanojen suhteita toisiinsa toisaalta yhden kielen ja kielikunnan sisällä, toisaalta kielten ja kielikuntien välillä. Useimmiten sanat jaetaan alkuperänsä puolesta seuraaviin ryhmiin:
Scoop.it!
Nimitys sotamies on tunnettu kaikkialla maailmassa. Suomenkielessä sana sota on hyvin vanhaa perua ja se on ollut tunnettu kielessämme satoja ellei jopa tuhansia vuosia. Sitä on aikojen kuluessa täydennetty uusilla tehtävään liittyvillä etuliitteillä kuten autosotamies, lentosotamies, tykkimies tai viestimies. Jalkaväessa arvona oleva jääkäri on perinteisesti tarkoittanut kevyesti varustettua jalkaväkimiehistöä. Tämä Euroopassa 1700-luvulla käyttöönotettu sotilasarvo on peräisin saksalaisesta metsästäjää tarkoittavasta Jäger-sanasta. Pääosin nämä metsästäjistä muodostetut jääkärijoukot taistelivat arvojärjestyksessä varsinaisen taistelulinjan sivuistoilla, jossa niitä käytettiin tiedusteluun ja erilaisiin varmistustehtäviin. Nykyaikana jääkärien merkitys on muuttunut liikkuvan jalkaväen iskukykyisimmäksi ja hyökkäävimmäksi osaksi maavoimia.
Scoop.it!
Vaikk'ei tässä kirjassa ole luulaksemme puolikuntasillekkaan suomalaisille' yhtään ymmärtämätöntä sanaa, niin tahdomme kuitenkin ruottistuneiden kokkien hyödyksi selittää, mitä emme luule muutoin ymmärtävänsä.
Scoop.it!
Kun Mikael Agricola1500-luvulla kirjoitti suomen kieltä kirjoitettuun muotoon, hänellä oli kova työ keksiä sanoja ilmiöille, joille ei yksinkertaisesti ollut olemassa suomalaista sanaa. Hän loi kirjakieltä puhuttujen murteiden pohjalta tai yksinkertaisesti keksi itse uusia sanoja. Suomen kirjakielessä on monille asioille kaksi eri sanaa siitä syystä, että itä- ja länsimurteissa on kummassakin ollut ilmiöille oma sanansa ja kirjakieleen on yritetty ottaa sanoja molemmista murteista.
Scoop.it!
Joskus tiedemiehet ja niihin verrattavat kiistelevät sanojen selityksistä. Kun Veijo Meri teki kirjansa Sanojen synty, hän sai ammattilaisilta paljon kritiikkiä sanojen selityksistään. Silti Meren esseet olivat luettavia ja viihdyttäviä, vaikka monesti kansanetymologiaa.
Scoop.it!
Vailla alkuperää?
Skuuppilehdet's insight:
Jo kauan sitten jäähtynyt blogi, mutta silti hyviä selityksiä ja aatoksia.
|
