Your new post is loading...
Perinteisen, demokraattisen, vallan kolmijako-opin mukaan julkinen valta jakaantuu: Lainsäädäntö-, Toimeenpano ja Tuomiovaltaan. Että haarat olisivat toisistaan riippumattomia ja itsenäisiä on muunnettua totuutta, ainakin meillä Suomessa. Julkinen valta on periaatteessa kansalla. Se pystyy sitä käyttämään vaaleissa, mutta sen jälkeen se on edustuksellista. Yksittäisen kansanedustajan valta on sen jälkeen aika näennäistä, mutta riippuu hänen asemastaan puolueissa ja siten esim. valiokunnissa. Uudet vaalit ovat damokleen miekkana tosin edessä ja edustajat joutuvat "vastuuseen". Toisaalta kansan muisti on lyhyt ja vaalipropagandalla voidaan vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen.
