1Uutiset - Lukemisen tähden

Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

Kolttasaamelaisten perinteiset laulut ovat vuosisatojen ajan kantaneet tietoa suvun ja yhteisön historiasta ja tavoista. Sota ja evakkoon joutuminen katkaisivat pienen kansan kulttuuriperinteen, kun nykypäivä ei enää rakentunut eilisen varaan.

Talvisodan ensimmäisiä uhreja olivat itärajan pinnassa asuvat siviilit, joiden evakuointi alkoi jo ennen sotaa. Loka-marraskuussa 1940 lähti kodistaan lähes 100 000 karjalaista. Paikoin evakkoja kuitenkin vierastettiin uskonnon tai kielenkin tähden.

Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

Kenraali Paavo Talvelan 1970-luvulla ilmestyneistä muistelmista odotettiin sensaatiota. Jatkosodassa Talvela komensi 6. armeijakuntaa ja toimi Laatokan Karjalan joukkojen komentajana. Oheisessa ohjelmassa käydään läpi Talvelan toimintaa sotien aikana.

Yrjö Kilpeläisen huippusuosittu kirjelaatikko-ohjelma tarjosi vastalääkettä liittoutuneiden propagandisteille ja piti kotimaisia mielialoja yllä.

Radiosta tuli II maailmansodan aikana keskeinen propagandaväline. Sodan ajaksi nousi pinnalle täysin uusia radiotähtiä rintaman kummallakin puolella.

Propagandapäällikkö Reino Palmroth tenttaa vihollisen sotavankien sivistystasoa tammikuussa 1940. Jos vanki "sattui vastamaan oikein", hänet palkittiin sikarilla.

Moskovan neuvottelujen kariutumisesta huolimatta Suomessa ei uskottu Neuvostoliiton hyökkäykseen. Marraskuun 30. päivänä 1939 kello 6.50 puna-armeijan tykistö kuitenkin avasi tulen Kannaksella. Aamun valjetessa alkoivat myös Helsingin pommitukset.

Erkki Tiesmaa kertoi "Eldankajärven jää" -rallissaan sumppia keittelevästä naishahmosta, jonka esikuva tuli julkisuuteen vasta vuosikymmenien päästä.

”Tässä talossa aivot ja kädet, järki ja sydän ponnistelevat kaikkensa runnellun ruumiin parantamiseksi”, kuvaillaan sodan jälkeen kuvatussa filmissä Tilkan sotilassairaalan toimintaa.

Sota-ajan radio-ohjelmissa välitetään kotijoukoille tunnelmia mm. Suojärveltä ja Kollaalta, savolaiskomppanian tuvasta ja sotavankien tietokilpailusta.

Mukavasti lämmittävä kevätaurinko ja hohtavat hanget ovat olleet Lapin matkailun houkuttimia 1900-luvun alkuvuosikymmenistä asti.

Itsenäisyyspäivänä 1939 oli talvisodan syttymisestä kulunut vasta viikko. Kun presidentti Kallio puhuu kansalle, on hänen äänensä väsynyt.

Maaliskuun 13. päivänä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto talvisodan rauhasta ja sen raskaista ehdoista.

Lapin nousu tuhkasta ja rauniokasoista kesti kymmenen vuotta. Kun lähes koko rakennuskanta oli sodassa hävitetty, oli edessä valtava urakka.

Talvisodan aikaiset tarkastusviranomaiset katsoivat turvallisimmaksi sensuroida jopa Runebergilta lainatut runonpätkät, mikäli niissä mainittiin taistelupaikkojen nimiä.

Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.

Lale Andersenin hitti ylitti vuonna 1941 Afrikan sodan rintamalinjat. Propagandaministeri Goebbels inhosi laulua ja kielsi aluksi sen esittämisen.

Jatkosodan jälkipuolisko alkoi keväällä 1943. Uusi hallitus otti Edwin Linkomiehen johdolla tavoitteekseen irrottaa Suomi sodasta, mutta erillisrauhasta ei vielä voinut puhua ääneen.

Ostokortit, kupongit ja jatkuvat jonot olivat suomalaisten arkea sotavuosina ja pitkälle vielä sodan jälkeenkin. Kaikesta oli puute ja kaikkea piti säännöstelyn vuoksi jonottaa.

Talvisodan syttyessä 30.11.1939 Neuvostoliitto pommitti 16 suomalaista paikkakuntaa. Kaikkiaan talvisodan aikaisissa pommituksissa kuoli hieman alle tuhat henkeä.

Kuukausi talvisodan alkamisen jälkeen presidentti Kyösti Kallio tarkasteli uudenvuodenpuheessaan 1940 Neuvostoliiton sodan päämääriä. Kovasanaisessa puheessaan Kallio tuomitsi Suomea vastaan kohdistetun hyökkäyksen.

Häkäpöntöt olivat Suomen teillä tuttu näky sota-aikana ja sodan jälkeenkin. Kaasuautojen kehitystyö aloitettiin kuitenkin jo aiemmin - ja Suomi oli kehitystyön eturintamassa.