Timothy J. Cook on rakastunut suomalaisten kansalliseepokseen, joka julkaistiin 170 vuotta sitten. Hän pohtii, ovatko suomalaiset omineet karjalaisten kulttuurin itselleen. Professori Lotte Tarkka korostaa, että kyseessä on eurooppalainen taideteos, jonka ainekset ovat suomalais-karjalaisia.
Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (osat XII,1 ja XII,2) on julkaistu pääosa Kainuussa Lönnrotin aikaan tallennetuista kansanrunoista. Lönnrotilla itsellään ei ollut tapana merkitä muistiin saamiensa runojen alkuperää. Niinpä tutkijoiden on täytynyt muun saatavissa olevan tutkimusaineiston pohjalta päätellä, mistä mikin runo on tallennettu. Monissa kirjoituksissaan Lönnrot itse toteaa Kuhmon ja Kiannan (Suomussalmen) parhaimmiksi runopaikoiksi, joten suurin osa SKVR:hin tallennetuista hänen Kajaanin kihlakunnasta keräämikseen merkityistä runoista lienee niiden alueilla tai asukkailta ylöskirjoitettu.
Kalevalaseura-säätiön tehtävänä on Kalevalaan ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvän tiedon välittäminen, tutkiminen ja julkaiseminen, tieteen ja taiteen yhdistäminen sekä Kalevala-aiheisen taiteen edistäminen.
Kalevalan kulttuurihistoria -sivusto valottaa Kalevalan taustoja, joihin kuuluvat runonlaulajat, runonkerääjät ja Elias Lönnrotin valtava työ, mutta myös kansalliset ja poliittiset tulkinnat…
- Kalevalan keskeisimmät runot ja niiden tiivistelmät sekä hahmojen esittely - Sampo, jossa käyttäjät rakentavat oman Samponsa pelaamalla minipelejä ja suorittamalla tehtäviä - Lönnrotin maailma, jossa käsitellään Lönnrotin elämäntyötä ja sen vaikutuksia suomen kieleen ja kulttuuriin
Elias Lönnrot teki kymmenisen matkaa eri puolille Karjalaa 1820-40 -luvuilla ja keräsi runoja paikallisilta runolaulajilta. Hänen käsityksensä mukaan runot kertoivat myyttisiä tarinoita muinaisista suomalaisista ja kuvasivat kansamme historiaa, ja näistä hän kokoaisi Suomelle kansalliseepoksen - nousevan kansallisuusaatteen hengessä.
Kalevala on kansanrunoutta ja Lönnrotin tulkintaa, se sisältää sekä myyttisen maailmankuvan aineksia että 1800-luvun yhteiskunnan ajatusrakennelmia. Kalevalassa kaikuvat mennyt ja moderni aika. Kalevalaa onkin kuvattu hybridiksi, teokseksi, jossa risteytyvät suullinen laulukulttuuri, sen estetiikka ja kirjallisen muodon vaatimukset (Apo 2004: 290). Toimitustasot-osio antaa käyttäjälle mahdollisuuden tarkastella Kalevalaa monesta eri näkökulmasta. Toimitustasoissa valaistaan Kalevalan kehitystä, kansanrunoaineistoja Kalevalan taustalla, Lönnrotin toimitustapoja, aatehistoriallisia keskusteluja sekä selitetään Kalevalan sanoja ja niiden merkityksiä.
Pohjolan valtiattarella vanhalla Louhella on ristiriitaisia ominaisuuksia. Hän on hurja, pistää hanttiin Kalevalan miessankareille mutta toisaalta lohduttaa heitä. Louhen vanhuus on Kalevalassa negatiivista toisin kuin Väinämöisen vanhuus. Louhi myös kuvataan rumaksi.
Kansallisromanttisen kauden nimi Väinö on lyhentymä Kalevalan pääsankarin nimestä Väinämöinen. Väinö oli muotinimi noin sata vuotta sitten, ja sen suosio on noussut taas 2000-luvulla. Nimen yleistymiseen on voinut vaikuttaa muun muassa muusikko J. Karjalaisen vuonna 1996 julkaisema suosittu Missä se Väinö on? -kappale.
Kalevala kuvataiteissa tarkoittaa piirustuksia, maalauksia, veistoksia, valokuvia, taideteollisuutta, arkkitehtuuria, videoteoksia, installaatioita, performansseja tai mitä tahansa Kalevalaan, Kantelettareen tai niiden mukaelmiin liittyviä kuvituksia tai muuta aineistoa. Aihe on niin yleinen, että Suomen taiteessa puhutaan myös Kalevala-taiteesta.[1]
To get content containing either thought or leadership enter:
To get content containing both thought and leadership enter:
To get content containing the expression thought leadership enter:
You can enter several keywords and you can refine them whenever you want. Our suggestion engine uses more signals but entering a few keywords here will rapidly give you great content to curate.
Your new post is loading...
Scoop.it!
