Suomi - Homo sum, humani nil a me alienum puto
1.3M views | +136 today
Follow
Your new post is loading...
Your new post is loading...
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

VVKS - Virtuaalinen vanha kirjasuomi

VKS:ssa esiintyvät jälkiliitteinä -n, -s, -kA, -kO, -kin, -kAAn, -pA ja -stA, näistä etenkin -s ja jossakin määrin -stA muiden liitteiden lisänä: kA + s, kO + s, pA + s ja kO + stA. Nykykielessä yhdistelmiä on runsaammin, mutta jo kolmen liitepartikkelin kasaumat ovat harvinaisia ja semanttisesti vaikeatulkintaisia. Liitepartikkelit -n ja -stA eivät esiinny nyky-yleiskielessä, mutta etenkin lounaismurteissa viljellään edelleen länsimurteista stA -liitettä. Toisaalta nykysuomen monikäyttöistä hAn -partikkelia ei tapaa vanhasta kirjakielestä enempää kuin Lounais-Suomen kansankielestäkään; VKS:n sanakirjan varhaisin esimerkki hAn -partikkelista on 1700-luvun loppupuolelta.

No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Haku: liitepartikkelit

Liitteet -kin ja -kaan/-kään: myöskin ja myöskään

Myöskin sisältää sanan myös sekä liitteen -kin, jonka merkitys on ’myös’. Kokonaisuus on siis merkityksen kannalta toisteinen. Usein se onkin korvattavissa joko pelkällä myös-sanalla tai -kin-liitteellä: 
Postissa on työnseisauksia myös...

Liitteet -pa/-pä ja -s: tulepas tänne

Liitepartikkelit -pa, - tai -pas, -päs voivat ilmaista vastakkaisuutta (Eipäs ole!) tai yllätystä (Onpa kuuma!). Kehotuksissa niillä on pehmentävä vaikutus: Tulepas tänne! Pelkkä -s verbimuodon lopussa tekee kehotuksesta tai...

Toisto: sillä onhan

Sillä on lauseita yhdistävä perusteleva konjunktio (ks. tarkemmin ohjetta Konjunktiot: koska ja sillä kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa): 
Led-lamput eivät rasita luontoa, sillä niissä ei ole lainkaan elohopeaa. Liite -han/-hän puolestaan...

Kohtelias kehotus tai pyyntö: käskymuoto (Ota lääke aamulla, Älkää unohtako eräpäivää!)

Verbin imperatiivi- eli käskymuotoa käytetään käskyissä, kehotuksissa ja monentyyppisissä ohjeissa. Varsinkin ohjeteksteissä käskymuoto on yleensä neutraalin kohtelias. Palauta tuote suoraan maahantuojalle. Vispaa kerma...

Toisto: kukakohan, missäköhän?

Sellaiset sanat kuin kukakohan ja missäköhän sisältävät kysyvän elementin toistoa (kuka + -ko, missä + -), eivätkä ne siksi ole tyyliltään neutraaleja. Tällaisia sanoja käytetään kuitenkin tyylikeinona erityisesti sävyltään rennoissa...

Liitteet -kin ja -kaan/-kään (yölläkin, ei ollutkaan)

Liite -kin ja sen kielteinen pari -kaan/-kään kiinnittyvät monentyyppisiin sanoihin. Kun ne liittyvät muuhun kuin verbiin, merkitys on tavallisesti ’myös’ tai ’edes’: 
Poliisikin tulee. (’myös poliisi’) Rahaakaan ei ole. (’myös rahaa ei ole’...

Kirjoitus- ja ääntöasu: nuorimpia ja nuorinpa

Kun n-loppuisen sananmuodon jäljessä on liitepartikkeli -pa-pä, kirjainjono -np- ääntyy mp:nä. Äänteet vaikuttavat siis toisiinsa...

Pilkku ja epäsuora kysymyslause: Hän kysyi, tulenko ajoissa.

Epäsuora eli alisteinen kysymyslause erotetaan päälauseesta pilkulla: 
Kukaan ei taida tietää, missä hän nykyisin asuu. Näistä merkeistä voi ennustaa, tuleeko tyttö vai poika.

Konjunktiot: niin tytöt kuin pojat(kin)

Muodoltaan tasapainoisessa eli symmetrisessä rakenteessa niin tytöt kuin pojat(kin) käytetään tavallisimmin -kin-liitettä, mutta kokonaisuus on selvä ja yleiskielen mukainen myös ilman sitä: 
Viestipalvelu Whatsapp on nykyään...

Liitteet -kin ja -kaan/-kään: juurikin, ei juurikaan

Ilmaustyyppi ei juurikaan on rakenteen ei juuri vaihtoehto, jota voi käyttää myös neutraalissa yleiskielisessä tekstissä. Aiemmin sitä on kehotettu välttämään, koska -kaan-liitettä on pidetty tarpeettomana: 
Auto ei juuri ~ ei juurikaan...

Kohtelias kehotus tai pyyntö: liitepartikkelit -han, -pa ja -s (Sammutathan valot!)

Liitepartikkelit -han/-hän, -pa/-, -pas/-päs ja -s tuovat ilmaukseen omanlaisiaan lisäsävyjä. Ne voivat esimerkiksi lieventää käskyjen ja kehotusten ehdottomuutta tai velvoittavuutta: Tulehan tänne! – Vrt. Tule tänne! Menkääpäs...

Kirjoitus- ja ääntöasu: sanopas vai "sanoppas"?

Muutamia vokaaliloppuisia sananmuotoja äännetään yhtäjaksoisessa yleiskielisessäkin puheessa eri tavalla kuin kirjoitetaan. Niiden loppu nimittäin nivoutuu äännettäessä seuraavan konsonanttialkuisen sanan tai liitteen (-kin, -k...

Vierassanojen vokaali: johdokset (marttyyrius ja marttyyriys) ja liitepartikkelit (appelsiiniko)

Kun vierassanan (esim. cavachèvre) pohjalta muodostetaan uusi sana, esimerkiksi -mainen/-mäinen-loppuinen adjektiivi, tämän vokaali valitaan tavallisesti yleisen vokaalisoinnun periaatteen mukaisesti: 
cavamainen viini...
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Niistäpä niistä, sävypartikkeleista - Kielikello

Niistäpä niistä, sävypartikkeleista - Kielikello | Suomi - Homo sum, humani nil a me alienum puto | Scoop.it
Liitepartikkelit -pa(s)- ja -pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta, ihmettelyä, toivetta – milloin mitäkin tekstiyhteyden mukaan. Liitepartikkelit -pa(s)- ja -pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Liitepartikkeli

Liitepartikkeli | Suomi - Homo sum, humani nil a me alienum puto | Scoop.it
Liitepartikkelit ovat varsin irrallisia sanan loppuun liitettäviä morfeemeja, jotka luetaan sanaluokkansa perusteella partikkeleihin. Niillä on lauseessa samantapaisia tehtäviä kuin muillakin partikkeleilla, mutta ne eivät ole itsenäisiä sanoja vaan liittyvät aina johonkin sanaan. Suomessa on seuraavat liitepartikkelit: -kO , -kA , -kin, -kAAn , -pA , -hAn ja -s. Liitepartikkelit antavat sanalle sävyä ja painokkuutta, tai ne antavat koko lauseelle eri luonteen.
No comment yet.