Suomi - Homo sum, humani nil a me alienum puto
1.3M views | +256 today
Follow
Your new post is loading...
Your new post is loading...
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Vitsit ja vitsailu

Vitsailu on kiehtova ja hämmentävä inhimillisen ilmaisun muoto. Vitsailun ja huumorin erityislaatuisuus on innostanut vuosisatojen ajan niin filosofisista, teologisista, psykologisista, esteettisistä, sosiologisista kuin antropologisistakin kysymyksistä kiinnostuneita ajattelijoita laajoihin tutkimuksiin. Vaikka huumorin muotojen, sisältöjen, ja kulttuuristen käyttöyhteyksien tutkimus on tuottanut paljon kiinnostavia ja valaisevia tutkimustuloksia niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin tieteessä, huumori itsessään on onnistunut säilyttämään maineensa hankalasti selitettävänä, luokiteltavana ja määriteltävänä ilmiönä. Hauskuudesta ei ole helppoa tehdä kattavaa, koko ilmiökenttää lähestyvää ja vakavasti otettavaa tiedettä
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Rakkauden ja seksin pauloissa Näkökulma 1980-luvun tyttöjen albumiperinteeseen

Suomalaisten tyttöjen albumiperinne muuttui sekä sisällöltään että käyttäjäkunnaltaan oleellisesti 1980-luvulle tultaessa. Varhemmat koulutyttöjen muistoalbumit, joita Suomessa tunnetaan aina 1870-luvulta saakka, sisälsivät luokkatovereitten, opettajien ja perheenjäsenten kirjoittamia opettavaisia, uskonnollisia, isänmaallisia ja humoristisia värssyjä. Kaunis kiiltokuvasomistus kuului erottamattomasti asiaan.
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Miksi naiset eivät osaa parkkeerata autoja rinnakkain?

Vuoden 1995 lopulla kuollut professori Kenneth S. Goldstein piti keväällä 1990 Pennsylvanian yliopiston Folklore & Folklife -laitoksella kenttätyökurssin, johon itsekin osallistuin. Kuvaan ja käsittelen tässä kirjoituksessa yhtä kurssiin liittynyttä seminaari-istuntoa, jonka aiheena oli ääninauhurit ja mikrofonit sekä niiden käyttö kenttätyövälineinä. Keskityn istunnon yhteen puhetapahtumaan, professori Goldsteinin vitsinkerrontaperformanssiin sekä sen reseptioon ja tulkinnallisiin merkityksiin. Merkitykset liittyvät olennaisesti miesten ja naisten kulttuuristen ominaisuuksien sosiaaliseen konstruointiin.
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Seksuaalifantasioita 1800-luvun alun kalevalamittaisessa runoudessa

Romanttista rakkautta käsitellään kalevalamittaisessa runoudessa harvoin, mutta seksuaalisuus on esillä monin tavoin. Loitsuilla on pyritty vaikuttamaan tyttöjen ja naisten seksuaaliseen voimaan ja miesten kyvykkyyteen. Metsästysloitsuissa miehet esittelevät itsensä eroottisen houkuttelevasti metsän emännälle. Kansanomaisissa ajankohtaisrunoissa ("rahvaanrunoissa") naapureiden sukupuolielämä on kiinnostuksen ja joskus myös yksityiskohtaisen kuvauksen kohteena. Tyttöjen sulhasenodotuslauluissa eroottinen kaipuu on esitetty verhotusti, mutta miesten lauluissa viitaukset sukupuolielämään ovat suorasukaisia.
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Sisaren ja veljen rakkaus - Maria Luukan runo tuimasta Turosta

Jokainen nuori mies rakastuu kauniiseen naiseen ja kaikki naiset rakastavat koruja. Vaikka tuon kliseen sanoma ei olisikaan absoluuttinen tosi, siihen näyttää palautuvan Kalevalan Kullervo-runostoon kuuluvan sisaren ja veljen välisestä insestistä kertovan runon tragiikka. Se on ollut yksi suosituimmista lauluaihelmista aina pohjoisesta Vienasta eteläiseen Inkeriin asti, jossa runo tunnettiin oman sisarensa makaajan tai manittajan(1) virtenä. Nimettynä päähenkilönä oli tuhma Tuirettuinen, Turo, Tuurikkiisen tai Tuurikkaisen poika. Runossa nuorukainen ei voi vastustaa naiskauneutta eikä neito viehättäviä esineitä, koruja, kultaa tai hopeaa. Nuoruuden intohimon sokaisemina he rakastelevat ennen kuin ehtivät edes toisensa nimeä saati sukua tiedustella. Jos nuoren miehen ihastus neitoon oli ihanan suurta, hänen kauhistuksensa määrä on rajaton, kun hän tajuaa maanneensa oman sisarensa. Liian sakea veri on vetänyt nuoria toisiinsa.
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Myyttiset uhkakuvat ja puolustuseetos Suomen ja suomalaisuuden konstituoinnissa

Suomalaisuus on yksi 1990-luvun keskeisimpiä puheenaiheita Suomessa. Osaksi tällä on historiallinen perustansa Suomen kansakuntamuodostuksen erityisluonteessa, osaksi se on perua viime vuosikymmenen lopulta lähtien tapahtuneesta kehityksestä, jossa Euroopan taloudellis-poliittinen integroituminen sekä Neuvostoliiton ja sen valtapiirin hajoaminen ovat ratkaisevalla tavalla vaikuttaneet Suomen geo- ja turvallisuuspoliittiseen asemaan ja niiden pohjalta suomalaisten valtiolliseen ja kansalliseen identiteettiin. Myös historian-, perinteen-, yhteiskunnan- ja kulttuurintutkimuksen esille nostamat mentaliteettikysymykset ja niiden tutkimustulosten popularisoinnit ovat myötävaikuttaneet siihen, että suomalaisuus puhuttaa tämän päivän suomalaisia.

No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

TABUN RIKKOJISTA RAATAJAÄITEIHIN

Olin tullut juuri tupaan navetasta aamuaskareilta. Viritin tulen hellaan, laitoin kahvipannun etureijälle, vesikattilan takareijälle ja ajattelin laittaa perunat kattilaan. Päätin kuitenkin ensin hakea vettä, koska oli vähissä. Väki oli pellolla kylvöhommissa ja he tulisivat pian syömään. Menin kaivolle. Pudotin ämpärin kaivoon, se täyttyi pudotessaan. Aloin vintata ämpäriä ylös. Silloin tunsin kovan vihlaisun selässä ja samanaikaisesti vatsassa. Vintta irtosi kädestäni ja ämpäri meni kovalla vauhdilla takaisin kaivoon. Olin vähällä lysähtää maahan, samassa tunsin, että lapsi syntyy. En päässyt enää mihinkään. Otin lapsen vastaan, tempaisin huivin päästäni, siihen kiedoin pienokaisen. Tunsin vähän heikotusta kun kannoin lapsen tupaan. Pyyhin pienet kasvot ja käärin vauvan peitteen sisälle, että lämpiäisi. Pesin kasvoni kylmällä vedellä ja muutenkin vähän siistiydyin. Join kuumaa kahvia, se virkisti ihmeesti. Ehdin laittaa perunat kiehumaan juuri ennen kuin väki tuli pellolta. Pyysin heitä juomaan ensin vähän kahvia ja sitten auttamaan ruuan laitossa. Silakoita hakiessa isäntä ihmetteli: 'miten olet tänään myöhässä, kun aina olet laittanut ruuan ajallaan?' Isäntä jäi vastausta vaille. Vasta kun toiset pääsivät syömään, sanoin: 'menen hetkeksi lepäämään.' Kukaan ei tullut katsomaan nukunko vai olenko hereillä. Päivällinen oli ajallaan, samoin illallinen. Vasta illalla isäntä huomasi, että perheessä oli uusi tulokas."

No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Äiti ja pikkulapsi 50 vuotta sitten - Kotoisia ihanteita Kotilieden sivuilta

Vuonna 1947 Suomessa rakennettiin sodanjälkeistä kansallista identiteettiä, elettiin jälleenrakennuksen aikaa ja sinniteltiin pula-ajan kourissa. Suomalaiset kokivat ennennäkemättömän vauvakuumeen aallon ja synnyttivät ns. suuret ikäluokat. Lasten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisesta oli sodan aikana tullut tärkeä yhteiskunnallinen kysymys. Uudet sukupolvet nähtiin kansakunnan pääomana ja sosiaalisella työllä tähdättiin parempaan tulevaisuuteen. Äitiystukitoiminta oli laajentumassa: yleistä äitiysavustusta oli myönnetty vuodesta 1937 ja lapsilisälaki astui voimaan vuonna 1948. Sodan aikana nuorten ihmisten perheellistyminen oli viivästynyt, mikä oli otollista maaperää väestöpoliittiselle propagandalle. Sotaa edeltäneet korkeat naimattomuusluvut ja alhainen syntyvyys saivat nyt jäädä historiaan. 1940-luvun loppupuolella oli vallalla kotia, ydinperhettä ja äitiyttä ihannoiva ilmapiiri, oli kotikultin aika. Kansallisten kriisien ja tarpeen kansan yhtenäisyyden vahvistamiseen on useissa tutkimuksissa nähty olevan yhteydessä yrityksiin parantaa perheen, äitiyden ja lapsuuden laatua.
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

"Isot poijat ne koppasee... Siirtolaiserotiikan terminologiaa ja kipupisteitä

Siirtolaiskulttuuri on kiehtova tutkimuskohde siksi, että se asettaa suomalaisen kulttuurin eräänlaiseen koeasetelmaan: mitä tapahtuu suomalaisille kansanihmisille, kun he joutuvat elämään monietnisissä yhteisöissä toisella puolen maailmaa? Tässä "laboratoriossa" jotkut suomalaisen kultuurin piirteet korostuvat, toiset taas kääntyvät ylösalaisin.
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Minä ja venäläinen nainen

Muistan tapauksen opiskeluajoilta Leningradissa. Olin kämppäkaverini Larisan, taloustieteilijän, kanssa tulossa sinfoniakonsertista Nevskiä pitkin. Yhtäkkiä Larisa alkaa moittia minua kiirehtimisestä - suorastaan juoksemisesta. Se on hänestä hyvin epänaisellista. Sitten hän näyttää miten naisen tulee kävellä, sipsutellen lyhyin askelin. Tämän pitemmälle emme päässeet naisellisuuden pohdinnoissa. Emme sillä kertaa, enkä oikein koskaan myöhemminkään kenenkään venäläisen naisen kanssa.
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Sodomia ja suomalainen kansankulttuuri

Mitä on sodomia? Termin taustana on raamatun maailma, kertomus Sodoman kaupungista, paheitten pesästä, jonka Jumala Mooseksen avulla hävitti maan päältä. Sodomialla tarkoitetaan monissa kielissä ihmisen ja eläimen välisen seksin lisäksi homoseksuaalisuutta ja anaaliyhdyntää. Suomessa termin merkitys näyttää vähitellen rajautuneen pelkästään "eläimiin sekaantumiseksi". Kansankielisen yleiskäsitteen puuttuminen suomesta (vrt. ruots. tidelag, ven. skotolozhstvo, engl. bestiality) viittaa kiinnostavalla tavalla siihen, ettei ilmiötä meillä ole yksiselitteisesti käsitteellistetty. Agricolan, Gananderin ja Porthanin "heikkuru(u)s" on merkitykseltään laajempi (irstailu, homoseksuaalisuus, poikarakkaus, onania, sodomia), eikä sitä myöhemmin tavata.
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

Myyttiset uhkakuvat ja puolustuseetos Suomen ja suomalaisuuden konstituoinnissa

Naisen sukuelin on Satu Apon mukaan ollut perinteisessä suomalaisessa kansankulttuurissa erityisen voimaladattu merkityksenannon symbolinen lähde. Tästä todistavat erilaiset suullisen perinteen lajikategoriat kuten loitsut, eeppiset runot, juoru- ja pilkkalaulut, arvoitukset sekä kirosanat (ks. Apo 1995a, 11-15). Vagina on paitsi naisen ’väen’, myös yhteisöllisen arvonmuodostuksen pyhä locus. Apon mukaan miehet ovat kumartaneet naisen elintä kuin pyhää ikonia ja kunnioittaneet sitä kuten muitakin ’voimapaikkoja’ ja -olioita
No comment yet.
Scooped by Skuuppilehdet
Scoop.it!

HOMOSEKSUAALISUUS SUOMALAISESSA SUULLISESSA PERINTEESSÄ JA MUISTITIEDOSSA

Esittelen tässä artikkelissa niitä kiinnostavia piirteitä, joita homoseksuaalisuuden historiallisen konstruktion tutkija löytää suomalaisen esiteollisen ajan agraariyhteiskunnan suullisesta perinteestä. Homoseksuaalisuus on tosin tässä hiukan hankala ilmaisu, sillä se mielletään helposti pelkästään genitaaliseksuaalisuutta koskevaksi asiaksi, vaikka kyseessä ovat usein myös tunne-elämään, sosiaaliseen identiteettiin ja poliittiseen sitoutumiseen liittyvät asiat. Historiallista ja etnologista tutkimusta tehtäessä käsitteen painolasti voi helposti kapeuttaa tutkijan näkökulmaa. Omissa töissäni olenkin joskus käyttänyt ilmaisua same-sex intimacy eli samasukupuolinen läheisyys (Löfström 1994). Tällöin on helpompi muistaa, että tarkastelun kohteena ei ole näennäisen yksiselitteinen 'homoseksuaalisuus' vaan fyysisen, emotionaalisen ja sosiaalisen samasukupuolisen läheisyyden erilaiset tulkinnat eri kulttuuriympäristöissä.

No comment yet.