Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa
1.2M views | +479 today
Follow
Your new post is loading...
Your new post is loading...

Jukkapedia - Kokeile runsaimpia tageja - klikkaa nimikkeitä ja ylläty - Sisältö kasvaa ja muuttuu kaiken aikaa.

Current selected tag: 'Maammekirja'. Clear.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä

Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.

No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa, 90

Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa, 90 | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Aalannin tuhansilla saarilla ja kallioilla aina varaan saaristoon asti eteläpuolella Turkua asuu ruotsalainen väestö merimiehiä ja kalastajia. He viljelevät jonkun vähän eloa ja potaatia, heillä on hevoisia ja karjaa, he polttavat kalkkia ja tiilejä, vievät laivoilla ulos puita, mutta heidän oikea peltonsa ja niittynsä on meri. Muutamat ovat laivainomistajia, rakentavat suuria laivoja ja purjehtivat vieraihin maihin saaden suuria voittoja. Toiset vievät kuutoisillaan ja kaleaseillaan kaloja, halkoja, kalkkia ja paljon muuta Tukholmaan, Turkuun, Helsinkiin ja Rääveliin.
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme, kansallislaulu ja kirja

Maamme, kansallislaulu ja kirja | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Suomen kansallislaulu, on kuten tunnettua Maamme-laulu, sen kanssa kilpailee epävirallisesti usein urheilutapahtumissa soitettu Porilaisten marssi. Jylhää Finlandia-hymniä on ehdotettu uudeksi kansallislauluksi, koska se kertoo niin koskettvasti maamme vaiheista. Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen on myös varteenotettava epävirallinen kansallislaulu. Olen suomalainen.
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Topeliuksen Maamme kirja

Topeliuksen Maamme kirja | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Maamme kirja on ollut merkittävä suomalaisen identiteetin rakentaja: sitä on painettu lähes kolme miljoonaa kappaletta (!), ja sitä käytettiin koulujen maantiedon ja historian oppikirjana vielä 1950-luvulla. Teoksen henki on pedagoginen, isänmaallinen ja uskonnollis-konservatiivinen, ja sen käsittelemistä asioista on muodostunut useita stereotypioita ja kansallisia symboleja. (Ibid., s. 8, 36, 187)
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Jaskan pauhantaa: Uusin Maammekirja

Jaskan pauhantaa: Uusin Maammekirja | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Taannoin blogisti Pekka julkaisi erinomaisen luonnehdinnan eri maakunnissa asuvien suomalaisten eroista. Tämä inspiroi minut kirjoittamaan luonnehdinnat eri maakunnista ja myös niiden asukkaista. Tajusin näet että on sitä elämän aikana tullut tahkon lisäksi kierrettyä Suomenmaata enemmän kuin olisin osannut odottaa. Kävin läpi listan Suomen 19 maakunnasta ja huomasin, että olen niistä jokaisessa vieraillut ainakin sen verran, että yöunia on tullut koisittua. Joissakin olen viettänyt pidempäänkin ja muutamassa jopa asunut. Listauksessa on 19 sijaan 20 eri kohdetta, koska olen armollisesti irrottanut Helsingin muusta Uudestamaasta. Helsinkiin kuuluviksi puolestaan luetaan kaikki espoot, vantaat, kauniaiset ja mitä muita siinä nyt onkaan kiinni kasvaneina. Espoo voidaan laskea kaupungiksi vain jos lepakko on lintu koska se on tasalämpöinen ja lentää.
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme kirja

Topeliuksen Maamme kirja on yksi Suomen luetuimmista teoksista. Ilmestymisaikanaan se  avasi lukijoilleen näköalan monikieliseen ja ‑kulttuuriseen Suomeen.



Zacharias Topelius julkaisi vuonna 1875 oppikirjan nimeltä Boken om vårt land, ja jo 1876 ilmestyi suomeksi Maamme Kirja. Kustantajana toimi G. W. Edlund, ja päävastuun suomentamisesta sai kirkkoherra Johan Bäckvall. Kirjasta tuli yksi Suomen luetuimmista teoksista, ja siitä on ilmestynyt lukuisia painoksia.
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme kirja, 6. luku, Kertomuksia Suomen uudemmalta ajalta, kaikki luvut 166 - 197

Maamme kirja, 6. luku, Kertomuksia Suomen uudemmalta ajalta, kaikki luvut 166 - 197 | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Sittenkuin Ruotsin ja Venäjän edustajat kauan olivat neuvotelleet ja Venäjän laivasto hävittänyt Ruotsin rannikkoa, tehtiin vihdoin näiden molempain valtain kesken toivottu  rauha Uudessakaupungissa  30 päivänä elokuuta v. 1721. Ehdot olivat Ruotsin valtakunnalle kovat. Sen täytyi luovuttaa Venäjälle kauniita hedelmällisiä maita: Viro, Liivinmaa, Inkerinmaa, Viipurin kaupunki ja suurin osa Viipurin lääniä sekä eteläosa Käkisalmen lääniä ynnä Laatokan rannikko. Venäläiset luopuivat vielä samana syksynä muusta Suomesta, joka edelleen jäi Ruotsin vallan alaiseksi, ja maksoivat Ruotsille määrätyn rahasumman. Eräs suomalainen mies, kreivi Lillienstedt, papinpoika Porista, sai surullisen tehtävän Ruotsin edustajana allekirjoituksellaan vahvistaa isänmaansa silpomisen.
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme kirja, 4. luku, Kertomuksia Suomen katoliselta ajalta

Maamme kirja, 4. luku, Kertomuksia Suomen katoliselta ajalta | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Monin paikoin maassamme on tavattu kummallisia kiviä, jotka näyttävät ihmiskäsien muodostamilta ja ovat kaikenlaisten työkalujen näköisiä. Niitä löydetään väliin peltomaasta, väliin turvesuosta, väliin kivi- ja multakasoista, väliin kuivattujen järvien pohjasta. Muutamia on nähtävästi käytetty kirveinä, toisia veitsinä, toisia talttoina, kairoina, keihään- ja nuolenkärkinä, nuotankiveksinä ja moneen muuhun tarkoitukseen, josta useinkin on vaikea saada selvää. Muutamia tällaisia kiviaseita kansa on sitten tallettanut ja katsellut niitä taikauskoisella kunnioituksella, luullen niiden olevan taivaasta pudonneita ukkosen vaajoja ja pitäen niitä tehokkaina parantamaan tauteja sekä suojelemaan kaikenlaisesta pahasta.
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme kirja, 2. luku, Kansa

Kaukana pohjolassa, Kemijoen varrella olevassa Tervolan kappelissa, oli köyhä papinpoika nimeltä Matias Aleksanteri Castrén. Hänen sukulaisensa auttoivat häntä, hän teki paljon työtä, kieltäytyi paljosta ja oli tahdoltaan luja. Hän kävi koulua, tuli ylioppilaaksi ja viimein viisaustieteen tohtoriksi. Hän osasi silloin monia kieliä, mutta tahtoi tutkia varsinkin sellaisia, jotka olivat sukua suomenkielelle. Senvuoksi hän lähti pitkille matkoille, ensin Lappiin, sitten Venäjälle. Hän matkusteli monet vuodet noilla avaroilla, autioilla ja harvaan asutuilla mailla, jotka ovat etäällä Jäämeren rannikoilla, ja sieltä hän matkusti eteläänpäin Keski-Venäjän ja Siperian erämaiden halki kaukaiseen itään, Kiinan rajoille asti. Näillä matkoilla hän sai kärsiä paljon; usein hänen täytyi jalkaisin kulkea lumikinosten ja erämaiden halki, maata taivasalla tai viheliäisissä majoissa, tyytyä mitä huonoimpaan ruokaan ja elää metsäläisten parissa, joilla ei ollut mitään käsitystä ihmistavoista. Nän oli usein hengenvaarassa, usein sairaana ja heitettynä oman onnensa nojaan näissä tuntemattomissa maailman sopissa. Hänen täytyi voittaa lukemattomia esteitä ja keksiä keinoja monissa vastuksissa, joita vähemmän uskalias mies jo aikoja sitten olisi säikähtänyt. Mutta Castrénia ei mikään voinut pelottaa pyrkimästä sitä päämäärää kohti, jonka hän oli itselleen asettanut.

Matias Aleksanteri Castrén.

No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme kirja: 96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista – Wikiaineisto

Maamme kirja: 96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista – Wikiaineisto | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it

Pispa Agricola alkoi noin enemmän kuin 300 vuotta takaperin ensiksi kirjoitella suomalaista mytologiaa eli jumalais-oppia, ja sittemmin ovat toiset paremmalla onnella keräilleet jäännöksiä tästä pakanallisesta uskosta. Kauan jo tiedettiin se, että vanhoja suomalaisia runoja vielä laulettiin kansan seassa. Papistolle mieluisia eivät olleet nämä pakanuuden jätteet, ja monta harrasta kristittyä katseli niitä pelvolla ja kauhistuksella. Niin kävi, että paljo näitä muinaisajan runoja, joita ei oltu kirjoitettu, vaan pidettiin muistossa isältä pojalle, tuli muualla unohuksiin ja talleltuivat ainoastaan Karjalassa ja muutamissa toisissa etäisissä paikoissa. Mutta sielläkin valitti moni, että heidän lapsuutensa aikana isät lauloivat paljon, joka sitte jäi unohuksiin, ja nuoremmat laulajat eivät enää voineet muistossa ja voimassa vetää vertoja vanhemmille.

No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Isänmaasta, 3

Isänmaasta, 3 | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it

Eräänä aamuna seisoin korkealla tikapuilla, jotka olivat pystytetyt tupamme katon räystästä vasten. Siitä näin kauas ympäriinsä. Ulohtaalla meidän talosta näin olevan muita taloja. Ulohtaalla meidän syöttö-ha’asta nä’in olevan niittyjä, peltoja, teitä, metsiä ja vesiä. Tiesin kyllä maailman olevan laajan, mutta en luullut sitä niin suureksi. Ja taas juohtui mieleeni tuo kummallinen ajatus, että kaikki tämä olisi meidän maamme, meidän suuri kotimme.

No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maakunnista, 15

Maakunnista, 15 | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it

Oli kerran urhollinen sotapällikkö, hän oli saanut suuren voiton sodassa, ja kuningas sanoi hänelle: valitse itsellesi paras ja ihanin maakunta Suomessa, minä annan sinulle sen. Sotapäällikkö kiitti kuningasta ja matkusti Suomeen valitsemaan osaansa. Mutta kun hän ei tuntenut maata, meni hän suurille markkinoille, joilla oli paljo kansaa koolla kaikista maanosista, ja lupasi palkinnon sille, joka voisi osoittaa hänelle paraan ja ihanimman maakunnan.

No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

"Tätä ystäväämme ei ole mämmitelty yltäkylläisyydellä ja herkullisella ruoalla" – Topeliuksen Maamme kirjaa on luettu liki yhtä paljon kuin Raamattua

"Tätä ystäväämme ei ole mämmitelty yltäkylläisyydellä ja herkullisella ruoalla" – Topeliuksen Maamme kirjaa on luettu liki yhtä paljon kuin Raamattua | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Zacharias Topeliuksen tie rintakuvaksi kansakunnan kaapin päälle kulki lempeyden ja tarinankerronnan kautta. Yle vierailee sarjassaan Maamme kirjan maisemissa.

Zachris Topelius
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Uusmaalaiset, 91

Uusmaalaiset, 91 | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Ruotsalaiset Uusmaalaiset ovat osaksi maanviljelijöitä hedelmällisellä maallaan, osaksi kalastajia lahdissaan ja merenrannikoilla. Maanviljelijällä on myös nuottansa, niinkuin kalastajallakin peltopalasensa. Kohta pohjais-puolella asuu suomalainen väestö, jolla ovat toisellaiset tavat. Ruotsalainen Uusmaalainen on hyvästi toimeentuleva, ilomielinen, taitava, puhelias, verkallinen.
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme kirja – Wikiaineisto

  1. Aamulaulu
  2. Kodista
  3. Isänmaasta
  4. Sun maasi
  5. Kuninkaan lahjoista
  6. Hädän hetkenä
  7. Maasta ja kansasta
  8. Meidän maastamme ja mailmasta
  9. Merimiehen koti-ikävä
  10. Meidän maamme alusta
  11. Meren-neito
  12. Itämerestä
  13. Aalanninlaulu
  14. Suomen ylänteitä ja laksoja
  15. Maakunnista
  16. Lapinmaan tunturit
  17. Inarinjärvi
  18. Luppionvaara ja Aavansaksa
  19. Oulunjoki
  20. Kallan-kari
  21. Isokyrö
  22. Satakunnan rannikko
  23. Eräs talvipäivä Aalannissa
  24. Maanvieremä Askelassa
  25. Hankoniemen Vilkkumajakka
  26. Pyynikkä
  27. Nokianvirta ja Kyrönkoski
  28. Paikkarin torppa
  29. Suomen erämaita
  30. Päijänteen vesistö
  31. Saima
  32. Punkaharju
  33. Imatra
  34. Luonnon-mullistus
  35. Laatokka
  36. Suomen ilmanalasta
  37. Kirkkaalla jäällä
  38. Kesäyön kirkkaus
  39. Joutsen
  40. Ilman ennustamisesta
  41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa
  42. Ruskealan marmorilouhos
  43. Suomen rauta
  44. Lapinmaan kulta
  45. Kasvien levenemisestä
  46. Metsä
  47. Kulovalkea
  48. Pellosta ja niitystä
  49. Hallayö
  50. Kärsivällisyys
  51. Syötävistä sienistä
  52. Puutarhoista ja ryytimaista
  53. Ystäviä ja vihollisia
  54. Suomen hevosesta
  55. Karjasta
  56. Suomalaisia Paimenlauluja
  57. Mathias Castrénista
  58. Suomen kansakunnasta
  59. Permalaisista
  60. Tschudilaisia Kansanlauluja
  61. Lappalaisista
  62. Lappalaisen poro
  63. Lappalaisten Satuja
  64. Päiviön suku
  65. Lapin kansanlauluja
  66. Lappalaisen pojan laulu
  67. Wirolaisista
  68. Wirolaisten Kalevi-poeg
  69. Wirolaisia kansanlauluja
  70. Suomen kansasta
  71. Matti
  72. Suomen kielestä
  73. Lippo ja Tapio
  74. Kettu ja jänis
  75. Kansan tarinoita jättiläisistä
  76. Yhteentulo jättiläisten kanssa
  77. Leikkisatuja
  78. Suomalainen kansanrunous
  79. Suomalaisia kansanlauluja
  80. Suomalaisia sananlaskuja
  81. Suomalaisia Arvoituksia
  82. Kansanusko ja taikausko
  83. Karjalaisista
  84. Savolaisista
  85. Kaksi runoseppää
  86. Hämäläisistä
  87. Mestari-ampuja Martti Kitunen
  88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista
  89. Ruotsin kielestä
  90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa
  91. Uusmaalaiset
  92. Pohjalaiset
  93. Wenäläiset Suomessa
  94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen
  95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista
  96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista
  97. Mailman luomisesta
  98. Maanviljelyksen alku
  99. Tulen synty
  100. Raudan synty
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Juhlaesitelmä | Suomen Kulttuurirahasto

Juhlaesitelmä | Suomen Kulttuurirahasto | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Kanslianeuvos/ ETNO:n Hyvän tahdon lähettiläs Risto Laakkonen Keski-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlassa 10.4.2010 Monimuotoinen ja monikulttuurinen Suomi Ei ole yhtään sukuperältään niin sekoittautumatonta kansaa, ettei sen esi-isissä olisi vierasta verta; eikä kieleltään niin puhdasta kansaa, ettei se olisi sanoja muilta lainannut. Ja kaikki kansakunnat ovat työntekijöitä ihmissuvun suuressa yhteiskunnassa, joka jakautuu moneen haaraan. Zacharis Topelius: Maamme Kirja (1875)
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme-kirja | Vähäisiä lisiä

Maamme-kirja | Vähäisiä lisiä | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it

Mikko Numminen vertaa kansallisia stereotypioita Imagenpääkirjoituksessaan (maaliskuu 2013) monisäkeistöisiin lauluihin, joista lauletaan aina vain osa säkeistöistä. Hän viittaa Antti Arnkilin Twitter-kommenttiin, jossa tämä muistutti Maamme-laulun vähemmän lauletusta kymmenennestä säkeistöstä:

”Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss’ elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.”

No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme-kirja, Liite

Maamme-kirja, Liite | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Toppelius-suvun kantaisä muutti kolmikymmenvuotisen sodan aikana Toppilasta muutaman kilometrin päässä olevaan Ouluun, missä suvun jäsenet, jotka olivat ahkeria kelpo ihmisiä, sitten elivät huomiota herättämättä. Eräs heistä, tullikirjuri Mikko Mikonpoika Toppelius, nai kastetun juutalaistytön Maria Zebulonin, ja siitä alkaen ilmenee tässä suvussa taiteilijataipumuksia. Näiden pojanpoika, Mikael Toppelius, joka syntyi v. 1734 ja kuoli v. 1821, oli Suomen ensimmäinen taidemaalari. Mikael Toppelius maalasi raamatullisia kuvia neljäänkymmeneen Suomen kirkkoon, enimmäkseen maamme pohjoisosissa oleviin. Hänen teoksensa joutuivat unhotuksiin, mutta Muinaismuistoyhdistys on kuitenkin viime aikoina tutkituttanut ja kopioittanut niitä. Tämä huomaamatta jäänyt maalari on kuitenkin kuin valonjuova taivaanrannalla, sillä hän on suuren runoilijamme isoisä.
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme kirja, 5. luku. Kertomuksia Suomen sotaisilta ajoilta.

Maamme kirja, 5. luku. Kertomuksia Suomen sotaisilta ajoilta. | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Missä ei Jumalan sana ihmisiä valaise, siellä vallitsee pimeys ja inhimillinen hairaus. Katolinen kirkko ei sallinut kansan lukea raamattua. Paavi palvelijoineen tavoitteli maallista valtaa, pukeutui purppuraan ja eli herkullisesti. Luostarit olivat monin paikoin tulleet laiskuuden ja rikosten pesiksi; kansat olivat vajonneet törkeään taikauskoon ja rukoilivat pyhimyksiä enemmän kuin Jumalaa. Katumusta ja parannusta tekemättä voitiin rahalla ostaa synnit anteeksi, ja petetyt ihmisraukat luulivat tulevansa autuaiksi, kun kilahuttivat hopearahan annekauppiaan arkkuun.
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme kirja, 3. luku, Pakanalliset jumalat ja sankarisadut

Maamme kirja, 3. luku, Pakanalliset jumalat ja sankarisadut | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it
Jo kauan ennenkuin Jumala kaikkivaltias oli ilmoittanut totisen oppinsa ihmisille, oli hän itse laskenut hämärän aavistuksen heidän sydämiinsä. He näkivät päänsä päällä taivaan ukkosineen ja salamoineen, edessään avaran meren ja viheriän maan, ympärillään päivän ja yön, talven ja kesän, elämän ja kuoleman yhtenään vaihtelevan. He tunsivat itsensä vähäpätöisiksi ja voimattomiksi, heidän elämänsä lakastui kuin kukkanen kedolla, ja he etsivät Jumalaa turvautuakseen johonkin iankaikkiseen, joka ei oIlut maallisten muutosten alainen.
No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme kirja, 1. luku, Maamme, kaikki luvut 1 - 56

Maamme kirja, 1. luku, Maamme, kaikki luvut 1 - 56 | Suomi - Lukemista ja tekemistä verkossa | Scoop.it

Tämä kirja kertoo Suomesta. Tämä kirja kertoo isänmaasta. Mikä on Suomi? Maa monien maiden joukossa. Mikä on isänmaa? Se on meidän suuri kotimme.

Savolainen pikkutalo.

Minulla on pieni koti, jota rakastan enemmän kuin mitään muuta paikkaa maan päällä. Isäni taloa en saata milloinkaan unhottaa. Siellä olen kotonani, siellä parhaiten viihdyn. Enköpä tuntisi tietä ja veräjätä! Enköpä taloa ja tupaa muistaisi! Kaikki on siellä minulle perin tuttua. Näitä portaita olen niin monasti astunut. Tämän oven olen niin monasti avannut. Ikkunasta olen pihalle katsellut. Takkavalkean ääressä olen lämmitellyt. Pöydässä olen syönyt. Vuoteessa olen maannut. Jokaisen istuimen tunnen, jokaisen kiven ja polun. Siellä en eksyisi, en yön pimeydessäkään.

Usein olin mukana, kun hevosia kaivolla juotettiin. Useit saatoin lehmiämme laitumelle. Usein Mustille nauroin, kun se oravata haukkui. Muistan vielä pihlajan, marjoista punertavana, ja koivun, jossa leppälintu lauleli. Kesällä olen aholla mansikoita poiminut. Talvella olen siellä mäkeä laskenut. Silloinpa oli iloa, kun järvestä jää suli ja pääsimme veneellä soutelemaan. Syksyllä taas kuin lintuset liitelimme eteenpäin kirkkaalla jäällä.

No comment yet.
Scooped by Jukka Melaranta
Scoop.it!

Maamme kirja – Wikipedia

Maamme kirja - Wikipedia

Maamme kirja ( ruots. Boken om vårt land) on Zacharias (Sakari) Topeliuksen kirjoittama, alun perin ruotsiksi vuonna 1875 ilmestynyt kirja, jossa hän kuvailee Suomea, sen maakuntia, luontoa, kansaa ja historiaa. Alempien luokkien lukukirjaksi laadittua teosta luettiin kouluissa vuosikymmeniä, 1940-luvulle saakka. Kirjaa myytiin vuoteen 1907 mennessä 240 000 kappaletta, mikä teki siitä kustannusliike Edlundin myyntimenestyksen.

No comment yet.