than suomalaiset aina lähteneet täältä kaikkiin suuntiin siirtolaisiksi, harvemmin pakolaisiksi, vaikka moni sellaiseksi itsensä tunsi. Itsekin olin Ruotsille kiitollinen, kun sieltä löytyi työtä ja asunto, jotka molemmat olivat kiven alla kotimaassa. Suomalaiset ovat usein lähteneet tekemään työtä; hyvinvointivaltioiden kehittämä systeemi, missä työtä ei löydy maahanmuuttajalle, vaan heidän on elettävä turhautuneesti yhteiskunnan elätteinä, on aika uusi.
Siirtolaisvirta Suomesta Ruotsiin ei ole vain moderni ilmiö. Ensimmäinen massamuutto nähtiin jo neljäsataa vuotta sitten, kun tuhannet savolaiset pakkasivat kimpsunsa ja lähtivät Pohjanlahden taakse paremman elämän perään.
1.8.3 Vermlannin savolaismurteet>Uuden ajan alussa alkanut savolaisten kaskenpolttajien >ekspansio eli asuinalueen laajentuminen ulottui aina Keski-Skandinaviaan saakka.
Lähinnä 1600-luvun alussa saapui Ruotsin Vermlantiin uudisasukkaita Rautalammin pitäjästä. Vermlannissa kymmenet tuhannet ihmiset puhuivat savoa äidinkielenään vielä 1800-luvun alussa.
Nykyään alueella on yhä jäljellä metsäsuomalaisten rakennuksia ja paikannimiä, jotka muistuttavat suomen kielestä. Alueen kyliä kutsutaan yhä suomalaiskyliksi ja niiden metsiä suomalaismetsiksi.
Historioitsijat eivät ole löytäneet varmaa syytä savolaisten muuttoliikkeen alkuun 1500-luvun loppupuolella. Aikakauden sotien on uskottu vaikuttaneen eniten muuttoaallon syntyyn, mutta kysymyksessä on saattanut olla myös savolaisasutuksen laajenemisesta johtunut ilmiö. Suomalaisten tekemät työmatkat yli Pohjanlahden eivät olleet harvinaisia varhaisemmallakaan aikakaudella.[2]
Siirtolaisvirta Suomesta Ruotsiin ei ole vain moderni ilmiö. Ensimmäinen massamuutto nähtiin jo neljäsataa vuotta sitten, kun tuhannet savolaiset pakkasivat kimpsunsa ja lähtivät Pohjanlahden taakse paremman elämän perään.
Metsäsuomalaiset, kveenit, tverinkarjalaiset, inkeriläiset ja länsipohjalaiset saivat alkunsa, kun Suomesta muutettiin esimerkiksi uudisraivaajiksi tai verohelpotusten perässä.
Viikolla tuli vastaan ruotsalaisen Amelia-sivuston juttu 25 saker som skogsfinnar tycker är fullt rimliga – hur märkliga de än må verka. Otsikko ihmetytti, sillä olen ollut siinä käsityksessä, että metsäsuomalaiset jälkeläisineen eivät enää viimeisen vuosisadan aikana ole suuremmin erottuneet Bernadottelandian valtaväestöstä.
Ingressistä selvisi, että tarkoitettiinkin Suomessa syntyneitä ja heidän jälkeläisiään, joita on ruotsinsuomalaisiksi (sverigefinnar) tavattu kutsua. Toisaalta on hienoa, että vanhalla termillä sidotaan siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin puolen vuosituhannen jatkumoksi. Mutta toisaalta metsäsuomalainen-käsitteeseen ei välttämättä liity kovin positiivisia mielikuvia?
Metsäsuomalaiset ( ruots. skogsfinnar, svedjefinnar, suom. kaskisuomalaiset) olivat Ruotsissa ja Norjassa asuneita suomalaisia, joita siirtyi 1580-luvulta alkaen Savosta ja Pohjois- Hämeestä Keski- Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi. Maahanmuuttajat levittäytyivät laajalle alueelle Etelä-Ruotsin Tivedenistä aina Ruotsin Lappiin, ja idässä Pohjanlahden länsirannikolta Gästriklandista Norjan Telemarkiin asti. Nykyään alueella on yhä jäljellä metsäsuomalaisten rakennuksia ja paikannimiä, jotka muistuttavat suomen kielestä.
1740-luvulta asti asuttu Juhola talousrakennuksineen kuuluu edelleen sen ensimmäisen asukkaan Juho Oinoisen perillisille. Hyvää toimeentuloa huokuvan päärakennuksen kanttiinsa seitsenmetrinen savupirtti on vuodelta 1848. (Kuva: KSS / Netta Böök)
Norjan ja Ruotsin metsissä oli vuosisatoja myyttisiä suomalaisyhteisöjä. Valtaväestö vältteli heitä, sillä suomalaisista kerrottiin hurjia tarinoita noituudesta ja loitsuista. Heidän perinteensä ja yhteisönsä luultiin jo kadonneen, kunnes 1800-luvulla suomalainen tutkimusmatkailija löysi metsäsuomalaiset uudelleen.
Oletko kuullut puhuttavan suomalaismetsistä? Tässä on vähän perustietoa. Maantieteellisesti suomalaismetsät ovat tänään osaksi Ruotsissa osaksi Norjassa. Voit katsoa tätä aluetta kartasta. Suomalaismetsiä on oikeastaan lähes kaikkialla Ruotsissa. Nykykielessä eroitetaan suomalaismetsät (finnskogen) suomalaismaista (finnmarken). Finnmarken on lähinnä se alue joka sijaitsee Taalainmaalla ja Hälsinglandissa.
Finnskog eller Finnmarker används som begrepp för de ofta ganska otillgängliga skogbevuxna områden i mellersta Sverige och sydöstra Norge som skogsfinnar (svedjefinnar) befolkade på 1600-talets början. Svedjebruket fordrade storvuxen och tillgänglig skog, vilket förekom mer vanligt i obebodda gränstrakter där marken ännu var obruten.
Genom skattefrihet under sex år underlättades etableringen och den permanenta bosättningen av skogsmarkerna som eftersträvades blev därmed möjlig. Till detta hör att det i en del finnmarker, som Ramsberg och Ljusnarsberg, började bedrivas bergsbruk. Att sedan svedjebruket förbjöds när bergsbruket behövde skogen för kolning påverkade inte de etableringar som redan skett.
Tässä vaiheessa paljon metsäsuomalaisia pakkosiirrettiin myös Uuteen Ruotsiin, Nova Sveciaan, Ruotsin Kristina-kuningattaren aikana 1638 perustettuun Amerikan-siirtokuntaan. Jonkin verran emigraatiota tapahtui myös vapaaehtoisesti.
To get content containing either thought or leadership enter:
To get content containing both thought and leadership enter:
To get content containing the expression thought leadership enter:
You can enter several keywords and you can refine them whenever you want. Our suggestion engine uses more signals but entering a few keywords here will rapidly give you great content to curate.