Share ideas that matter on the social web and experience
the benefits of curating the world's best content.
I don't have a Facebook, a Twitter or a LinkedIn account
Your new post is loading...
No comment yet.
Sign up to comment
Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
From
www.finlit.fi
-
May 20, 2:39 PM
Elias Lönnrot oli suomen kirjakielen toinen isä Mikael Agricolan jälkeen, kansalliseepoksen, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja, kielen uudistaja ja sanakirjojen toimittaja, ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja ja toimittaja, lukuisten kansaa valistavien terveydellisten ja tieteellisten julkaisujen laatija, suomalaisen virsirunouden uudistaja. Elias Lönnrot oli suurmies, kansallisen itsetunnon lujittaja, monitietäjä joka arvovallallaan eheytti kansallista kulttuuria yli kieli- ja puoluerajojen. Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
Jukka Melaranta's insight:
Klikkaamalla voi suurentaa. Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
Jukka Melaranta's insight:
Topelius Project Gutenbergissa: Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
Jukka Melaranta's insight:
Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
From
www.youtube.com
-
April 17, 2:38 AM
Otteita Peter von Baghin Tapio Rautavaara -dokumentista vuodelta 1979-80. Dokumentin muutama ensimmäinen minuutti puuttuu, muu osa dokumentista on lähes kokonaan näissä videoissa.
Jukka Melaranta's insight:
Toista kaikki-mahdollisuus Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
Keitä olivat nämä entiset pääministerit ja nykyinen? Saat selville kun klikkaat kuvaa hiiren pyörällä. Nämä ovat viimeisimpiä ja tunnetuimpia. Mukana ei ole pääministereitä, joista tuli presidenttejä, joita sodan jälkeen on ollut ainakin Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto. Eivät ole myöskään aikajärjestyksessä. Mitä osaat sanoa näistä kustakin? Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
From
yle.fi
-
February 21, 2:45 AM
Suuret Suomalaiset - YLE TV1 haastoi valitsemaan kaikkien aikojen merkittävimmän suomalaisen! Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
|
Aleksis Kivi - Suomen kansalliskirjailija. Nurmijärven kirjasto- ja kulttuuripalveluiden ylläpitämät kotisivut. Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
Elias Lönnrot (joskus muodossa Lönnroth,[1]9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, ja Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja. Lönnrot oli suomen kielen uudistaja, useiden sanakirjojen toimittaja ja ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja sekä toimittaja. Hän julkaisi useita kansaa valistavia terveys- ja tiedejulkaisuja. Lönnrotin suku tunnetaan melko heikosti, vaikkakin yhtä isänpuoleista sukuhaaraa voidaan edetä aina yhdeksänteen polveen asti. Sukuhaara johtaa Tolpo-sukuun, jonka jäsenet olivat 1600-luvun Turussa porvareita ja joka oli Niska-suvun kanssa ainoita sukuja, jotka säilyttivät sukunimen suomenkielisenä. Eräs toinen sukuhaara, myös isänpuoleinen, johtaa Sammatin Lohilammen ratsutilan omistajiin.[2] Yleisesti Lönnrotin esi-isiä voidaan pitää pieneläjinä. Heistä on jäänyt tietoja hyvin vähän. Hänen isoisänsä isä oli Erik Losten, joka oli Lohjantaipaleella vuonna 1717 syntynyt Prunkan ratsutilan ruotusotilas Uudenmaan jalkaväkirykmentin Kaartin komppaniassa. Erik Losten oli osallisena muun muassa Viaporin linnoituksen rakennustöissä sekä Pommerin sodassa vuonna 1758. Losten-sukunimi saatetaan joissakin yhteyksissä kirjoittaa myös kahdella o-kirjaimella ja joskus myös kahdella e-kirjaimella. Losten meni naimisiin Lohilammen ratsutilan isännän tyttären Marketan kanssa vuonna 1736. Avioliittoon syntyi yksi poika, Matti. Mustapää-Matti,[2] joksi häntä kutsuttiin tumman ihon ja hiusten takia, vietti nuoruutensa Lohilammen Prunkalla, jossa hän oppi räätälin ammatin. Noin vuonna 1770 Matti Losten muutti sukunimensä muotoon Lönnrot. Sukunimi ei ollut aivan uusi 1700-luvulla, joskin melko harvinainen.[2]
From
fi.wikipedia.org
-
May 20, 2:36 PM
Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
From
elias.finlit.fi
-
May 20, 12:48 PM
Elias Lönnrot (1802–1884) tunnetaan yhtenä suomen kirjakielen kehittäjistä,Kalevalan ja Kantelettaren kirjoittajana sekä lääkärinä. Lönnrot oli suomen kielen ja kirjallisuuden professori vuosina 1853–1862 ja hän kirjoitti sanomalehtiin läpi elämänsä. Lönnrot kävi aktiivista kirjeenvaihtoa aikakautensa keskeisten vaikuttajien kanssa. Kirjeenvaihdon voikin nähdä kansakunnan rakentamiseen keskittyneen henkilöverkoston solmukohtana. Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
From
www.runeberg.net
-
May 15, 10:45 PM
J.L. Runebergin koti avattiin yleisölle vain kolme vuotta runoilijan kuoleman jälkeen vuonna 1880. Runebergin asema aikalaistensa keskuudessa takasi sen, että perheestä tiedetään paljon. Heidän käyttämänsä esineet ovat säilyneet kauppakuitteja ja Fredrikan keskeneräistä sukankudinta myöten. Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
Zachris (Zacharias, Z., Sakari) Topelius [ˈsakrɪs tɔˈpeːlɪʊs] (14. tammikuuta 1818 Uudenkaarlepyyn mlk. – 12. maaliskuuta 1898 Sipoo)[1] oli suomenruotsalainen kirjailija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. Zacharias on hänen virallinen etunimensä, ja sitä on käytetty hänen teostensa tekijänimenä, mutta uudessa alan kirjallisuudessa käytetään muotoa Zachris, sillä "hän itse käytti useimmiten lyhennettä Z. tai nimimuotoa Zachris virallisissakin yhteyksissä", kuten Matti Klinge sanoo.[2]Riemutohtorin arvonimen hän sai vuonna 1897[3]. Topeliuksen isä oli lääkäri ja kansanrunouden kerääjä Zacharias Topelius vanhempi (1781–1831) ja isoisä kirkkomaalari Mikael Toppelius (1743–1821). Topelius-suvun alkuperäinen sukunimi oli Toppila Limingan Rantakylässä sijainneen suvun kotitalon Toppilan mukaan. Saatuaan tullimiehen viran kirjailijan isoisän isoisä muutti sukunimen latinalaiseen muotoon Toppelius, ja kirjailijan isä jätti nimestä pois toisen p-kirjaimen.[4] Topelius kirjoitti ylioppilaaksi Oulun triviaalikoulusta 1833 ja valmistui tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1847. Vuodesta 1841 Topelius oli Helsingfors Tidningar -lehden toimittaja. Lehti kohosi pian Suomen suosituimmaksi, ja Topelius oli kenties maan ensimmäinen täyspäiväinen toimittaja. Ruotsinkielisestä taustastaan huolimatta Topelius osasi erittäin hyvin suomea, ja hän ajoi lehdessä itsenäisen mutta kaksikielisen Suomen aatetta. Vuonna 1854 Topelius nimitettiin Helsingin yliopiston ylimääräisen professorin virkaan, ja 1875 hänestä tuli yliopiston rehtori. Vuonna 1878 Topelius jäi eläkkeelle ja sai valtioneuvoksen arvonimen.
From
fi.wikipedia.org
-
May 14, 3:22 AM
Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
From
seura.fi
-
April 27, 12:06 PM
Mannerheim-myytin ydin on niin kova, ettei sitä voi täysin murtaa. Ristiriitojensa ansiosta taianomaisen suurmiehen mytologia elää Suomessa edelleen. Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
Väinö Myllyrinteen, Suomen pisimmän miehen tietopaketti. Olen tehnyt nämä sivut kunnioittaakseni Väinö-setääni ihmisenä ja eräänlaisena ”Suomi-lähettiläänä” 1930-1940-lukujen Euroopassa. Sivut pyrkivät antamaan mahdollisimman oikean kuvan hänen elämästään lähinnä kuten minä sen näin ja koin, kun setä eli perheemme yhtenä jäsenenä elämänsä 6-7 viimeistä vuotta. Omat muistikuvani alkavat 1950-luvun alkupuolelta. Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
Jukka Melaranta's insight:
Kulttuurisampo Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
From
www.tiede.fi
-
April 1, 11:37 AM
tiede Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
Jukka Melaranta's insight:
Vanhin A.Kiveä esittävä kuva Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
Kivestä on ilmestynyt kymmeniä elämänkertoja. On mietitty hänen arvoitustaan. Miten oikeastaan ensimmäisiä suomenkielisiä taiteelliseen huippuun yltänyt kirjoittaja, on pysynyt klassikkona. Kiven kielen kauneuteen ihastuu yhä uudelleen, vaikka hänellä on maneereja, svetisismejä ja vaikka mitä. Hän on luonut suomalaisuuden arkkityyppejä veljeksillään ja käsityöläisillään ja on itsekin kärsivän ja lujuudessaan samalla heikon runoilijan perikuva. Delete the scoop?
Are you sure you want to delete this scoop?
Yes
No
|



Your new post is loading...