Leijona (Panthera leo) on suurikokoinen uhanalainen kissaeläin, joka elää villinä Afrikan savanneilla ja pienenä populaationa Intiassa. Suomen kielessä on ainakin Agricolasta alkaen käytetty leijonasta myös nimitystä jalopeura. Aikoinaan leijonia tavattiin kaikkialla Afrikassa joitakin aavikkoja ja sademetsiä lukuun ottamatta, samoin Balkanilla Euroopassa sekä Aasiassa aina Intiaan asti, mutta ihmisen toiminta on vähentänyt kantaa ja pienentänyt elinalueita.

Leijonat ovat lihaa syöviä petoeläimiä, jotka saalistavat ja elävät ryhminä. Leijonalaumaa johtaa uros, mutta yleensä naaraat hoitavat metsästyksen. Uroksen ruumiinrakenne on naarasta raskaampi ja soveltuu huonommin saalistamiseen.

Leijonien turkki on vaalean kellanruskea, mutta vatsan ja raajojen sisäpuolella se on valkoinen. Pentujen turkeissa on täpläkuvioita, jotka katoavat aikuistuessa. Leijonien korvantaustat ovat mustat. Urosleijonat ovat naaraita kookkaampia. Niiden ruumiin pituus on pienimmillään noin 172 senttimetriä ja pisimmillään kaksi ja puoli metriä. Täysikasvuinen urosleijona painaa 150–280 kilogrammaa, naaras vain 122–190 kiloa. Naaraan pituus vaihtelee välillä 158–192 senttimetriä. Hännän pituus on sekä uroksilla että naarailla noin 60–120 senttimetriä. Urosleijonan säkäkorkeus on 90-130 senttimetriä, naaraan 90-110 senttimetriä. Sukupuolien erinäköisyys on poikkeuksellista suurten kissapetojen parissa: yleensä eri sukupuolien edustajat muistuttavat paljon toisiaan. Urosleijonan vankka hartianseutu ja jykevä pää tekevät uroksien nopean liikkumisen vaikeaksi ja raskaaksi, minkä johdosta urokset soveltuvat naaraita huonommin saalistamiseen, vaikkakin myös urosten on todettu olevan pakon edessä riittävän hyviä saalistajia. Tavallisesti naaraat hoitavat saalistuksen laumassa ilman urosta.[3][4]